Aistitiedon käsittelyn vaikeuksien yhteys kouluakäymättömyyteen ja koulupudokkuuteen

Abstract

Aistitiedon käsittelyn vaikeudet vaikuttavat toimintakykyyn laaja-alaisesti. Sen vaikutusta kouluakäymättömyyteen ja koulupudokkuuteen ei toistaiseksi ole tutkittu. Tämän tutkielman päätavoitteena on kuvata näihin ilmiöihin liittyvää teoriatietoa ja aiempaa tutkimusta, samalla selvittäen, voisiko näillä ilmiöillä olla yhteyttä toisiinsa.

Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Haasteita tutkielman luomiseen tuotti aiheesta tehtyjen tutkimusten vähäinen määrä. Sekä aistitiedon käsittelyn vaikeudet, että koulupudokkuus ovat niukasti tutkittuja aiheita, joskin koulupudokkuudesta löytyy tutkimuskirjallisuutta hieman enemmän. Tutkimuksia, joissa on tutkittu aistisäätelyn vaikeuksien yhteyttä koulunkäyntiin liittyviin asioihin, on tehty vain autismikirjon oppilaista koostuvissa otoksissa. Näissä tutkimuksissa aistisäätelyn vaikeuksien on todettu olevan yhteydessä oppimiskykyyn, koulumenestykseen ja kouluhyvinvointiin, joilla tiedetään olevan yhteys kohonneeseen koulupudokkuuden riskiin.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa jää vuosittain oppilaita koulupudokkaaksi peruskoulusta ja toisen asteen koulutuksista. Tilastoissa ei kuitenkaan käy ilmi koulun keskeyttämiseen johtaneita syitä. Tutkimuskirjallisuudessa on viitteitä siitä, että aistitiedon käsittelyn vaikeudet liittyvät tekijöihin, joiden tiedetään ennustavan koulupudokkuutta ja koulupudokkuus on erityisen yleistä neuropsykiatrisissa oirekuvissa, joissa aistitiedon käsittelyn vaikeudet ovat yleisiä. Ne eivät kuitenkaan liity pelkästään neuropsykiatrisiin oirekuviin, vaan niitä voi esiintyä myös ilman muita diagnosoitavissa olevia tiloja, ja ne koskettavat mahdollisesti kymmeniä tuhansia peruskoululaisia. Aistitiedon käsittelyn vaikeuksien ja koulupudokkuuden välisiä yhteyksiä selvittämällä mahdollistetaan tehokkaampien tukitoimien kehittäminen ja edistetään koulupudokkuuden ennaltaehkäisyä.