Korkovalinta ja lainan suojaus eri markkinaympäristöissä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia korkovalintaa ja asuntolainojen sisältöön vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Tutkimusaihe on ajankohtainen erityisesti kotitalouksien kasvavan velkaantuneisuuden sekä vuonna 2022 alkaneen viitekorkojen äkillisen nousun vuoksi. Tutkielmassa selvitetään sekä markkinaperusteisia että velallisten yksilöllisiin piirteisiin liittyviä asuntolainojen yksityiskohtiin vaikuttavia tekijöitä Suomessa. Korkovalinnan tutkiminen on haastavaa, sillä laajan aineiston saatavuus on heikkoa ja mallintaminen monimutkaista. Osuutensa haasteisiin tuovat myös sosiaaliset vaikutukset ja mahdolliset käyttäytymisharhat, jotka vaikuttavat merkittävästi velallisiin.

Korkovalintaan ja lainojen lisäosien ottoon vaikuttavien tekijöiden laajamittaiseksi selvittämiseksi muotoutuivat tutkielman päätutkimuskysymykset seuraavasti: Mitkä tekijät vaikuttavat asuntolainojen ja korkosuojausten valintaan? Missä markkinatilanteissa kiinteät korot korostuvat uusluotonannossa Suomessa? Ottavatko lainanottajat kiinteitä korkoja ja lainansuojaustuotteita rahallisesti hyvään vai huonoon aikaan? Päätutkimuskysymyksiä tuetaan seuraavalla apukysymyksellä: Mitkä tekijät, kuten mahdolliset käyttäytymisharhat, johtavat lainanottajia taloudellisesti heikkoihin päätöksiin haastavissa markkinatilanteissa?

Korkovalintaan ja lainan lisäosien ottoon vaikuttavat aiemman kirjallisuuden mukaan laajasti niin eri markkinatilanteet kuin velallisten piirteetkin. Makrotalouden tekijöistä tilastollisesti merkitseviä ovat esimerkiksi viitekorkotaso, korkomuutos, inflaatio, osakemarkkinoiden kehitys, työllisyysaste, korkoerotus, väkiluvun kasvu, asuntojen hintataso sekä talouskasvu. Korkovalintaan vaikuttavia velallisen piirteitä ovat muun muassa riskinsietokyky, muuton todennäköisyys, sosiaaliset vaikutukset, velallisen ikä, perhestatus, tulotaso ja -vakaus sekä talousosaaminen. Aineiston puutteesta ja haastavasta mallintamisesta johtuen velallisen piirteitä ei tarkastella tämän tutkielman empiirisessä analyysissä.

Empiirisessä osiossa tarkastellaan makrotalouden tekijöiden yhteyttä tutkittavaan muuttujaan, eli kiinteäkorkoisten uusien asuntolainojen osuuteen kaikista uusista asuntolainoista. Tutkimus suoritetaan regressioanalyysinä. Regressiomalleja muodostetaan kuusi sekä esitellään yksi VAR-malli. Tutkielman aineisto muodostuu pääasiassa Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tarjoamasta Suomen makrotason aineistosta. Tutkittavia selittäviä muuttujia ovat korkotaso, korkomuutos, korkoerotus, OMXHPI-indeksi, työllisyysaste sekä inflaatio.

Tutkielman tulokset ovat pääosin linjassa aiemman kirjallisuuden kanssa. Lähes kaikilla selittävillä muuttujilla on tilastollisesti merkitsevä yhteys selitettävään muuttujaan. Riskin välttelyn kohotessa velalliset voivat tehdä korostetusti taloutensa kannalta heikkoja päätöksiä. Velalliset kiinnittävät korkojaan epävarmoina aikoina, kun kustannukset ovat korkeat. Riskin välttelystä ja tunneperäisistä syistä johtuen ei päätösten heikkoutta voida yleistää, mutta taloudellista vaikutusta tarkasteltaessa velalliset eivät korostetusti toimi aiemmassa kirjallisuudessa esitettyjen edullisten keinojen mukaan haastavissa markkinatilanteissa.