Toimintatila työkaluna fyysisen aktiivisuuden ja ympäristön välisen suhteen tutkimuksessa
Heinilä, Saana (2023-06-14)
S. Heinilä
14.06.2023
© 2023 Saana Heinilä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306142454
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306142454
Tiivistelmä
Toimintatila on yksilön päivittäistä tilallista toimintaa kuvaava käsite, jota käytetään enenevissä määrin terveyskäyttäytymisen tutkimusten yhteydessä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan toimintatilan käyttöä ympäristön ja fyysisen aktiivisuuden välistä suhdetta selvittävissä tutkimuksissa. Systemaattisena kirjallisuuskatsauksena toteutetussa tutkielmassa tehdään yhteenvetoa aihepiirin tutkimuksista viimeisten viiden vuoden ajalta.
Systemaattisen kirjallisuushaun perusteella tutkielman aineistoksi valikoitui 13 tutkimusartikkelia. Kirjallisuusaineiston perusteella pyritään selvittämään, mitä GIS-pohjaisia menetelmiä toimintatilan määrittelyyn ja tarkasteluun käytetään, ja miten erilaiset toimintatilan määritelmät vaikuttavat tutkimustuloksiin. Lisäksitutkielmassa tarkastellaan, mitä ympäristön aspekteja ja yksilöllisiä sosiodemografisia piirteitä tutkimuksissa esiintyy fyysiseen aktiivisuuteen tai tilan käyttöön vaikuttavina muuttujina.
Tulosten synteesi osoittaa, että tutkimuksissa käytetään vaihtelevia toimintatilan GIS-pohjaisia menetelmiä. Suurimmassa osassa tutkimuksista on käytetty yksilökeskeistä toimintatilaa. Yksilökeskeisten toimintatilojen yhteydessä käytettävät kynnysetäisyydet vaihtelevat tutkimuksissa. Myös tietoa fyysisestä aktiivisuudesta on kerätty useilla eri menetelmillä. Vaihtelevat menetelmät tekevät tulosten vertailusta haastavaa.
Katsauksen perusteella yleisimmin tutkimuksissa käytettäviä ympäristön aspekteja ovat saavutettavuuteen ja tieverkoston ominaisuuksiin liittyvät aspektit. Muutama tutkimuksista osoittaa kynnysetäisyydellä olevan yhteyttä fyysisen aktiivisuuden ja ympäristön suhteen tuloksille. Laajempaa tietoa toimintatilan määritelmän vaikutuksista tutkimustuloksille ei kuitenkaan saatu. Myöskään sosiodemografisten piirteiden vaikutuksista toimintatilalle ei saatu riittävästi tietoa kirjallisuusaineiston pohjalta.
Katsaus osoittaa tarvetta toimintatilaan liittyvien käsitteiden keskinäiselle määrittelylle. Lisäksi GIS-pohjaisten toimintatilan menetelmien käyttöä tutkimuksissa tulisi yhdenmukaistaa, ja teoriatietoa menetelmien valinnan taustalle tarvitaan lisää. Myös uusien toimintatilan menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto on tärkeää GIS-teknologian jatkuvan kehittymisen vuoksi. Tulevaisuudessa pitkittäistutkimuksia tulisi toteuttaa nykyistä enemmän varmempien syy-seuraussuhteiden osoittamiseksi.
Systemaattisen kirjallisuushaun perusteella tutkielman aineistoksi valikoitui 13 tutkimusartikkelia. Kirjallisuusaineiston perusteella pyritään selvittämään, mitä GIS-pohjaisia menetelmiä toimintatilan määrittelyyn ja tarkasteluun käytetään, ja miten erilaiset toimintatilan määritelmät vaikuttavat tutkimustuloksiin. Lisäksitutkielmassa tarkastellaan, mitä ympäristön aspekteja ja yksilöllisiä sosiodemografisia piirteitä tutkimuksissa esiintyy fyysiseen aktiivisuuteen tai tilan käyttöön vaikuttavina muuttujina.
Tulosten synteesi osoittaa, että tutkimuksissa käytetään vaihtelevia toimintatilan GIS-pohjaisia menetelmiä. Suurimmassa osassa tutkimuksista on käytetty yksilökeskeistä toimintatilaa. Yksilökeskeisten toimintatilojen yhteydessä käytettävät kynnysetäisyydet vaihtelevat tutkimuksissa. Myös tietoa fyysisestä aktiivisuudesta on kerätty useilla eri menetelmillä. Vaihtelevat menetelmät tekevät tulosten vertailusta haastavaa.
Katsauksen perusteella yleisimmin tutkimuksissa käytettäviä ympäristön aspekteja ovat saavutettavuuteen ja tieverkoston ominaisuuksiin liittyvät aspektit. Muutama tutkimuksista osoittaa kynnysetäisyydellä olevan yhteyttä fyysisen aktiivisuuden ja ympäristön suhteen tuloksille. Laajempaa tietoa toimintatilan määritelmän vaikutuksista tutkimustuloksille ei kuitenkaan saatu. Myöskään sosiodemografisten piirteiden vaikutuksista toimintatilalle ei saatu riittävästi tietoa kirjallisuusaineiston pohjalta.
Katsaus osoittaa tarvetta toimintatilaan liittyvien käsitteiden keskinäiselle määrittelylle. Lisäksi GIS-pohjaisten toimintatilan menetelmien käyttöä tutkimuksissa tulisi yhdenmukaistaa, ja teoriatietoa menetelmien valinnan taustalle tarvitaan lisää. Myös uusien toimintatilan menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto on tärkeää GIS-teknologian jatkuvan kehittymisen vuoksi. Tulevaisuudessa pitkittäistutkimuksia tulisi toteuttaa nykyistä enemmän varmempien syy-seuraussuhteiden osoittamiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]