Liikenneinfrastruktuurin vaikutukset alueelliseen kilpailukykyyn : tarkastelussa Suomirata-hanke
Muinonen, Sampo (2023-05-30)
Muinonen, Sampo
S. Muinonen
30.05.2023
© 2023 Sampo Muinonen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306052246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306052246
Tiivistelmä
Liikenneinfrastruktuuri on keskeinen tekijä alueellisessa taloudessa niin globaalisti kuin maiden sisäisestikin ja täten myös alueellisessa kilpailukyvyssä, jonka tutkiminen perustuu pitkälti tekijöihin, joille voidaan määrittää taloudellinen arvo. Alueellisen kilpailukyvyn ja liikenneinfrastruktuurin inhimillisille vaikutuksille on taas vaikea määrittää arvoa. Varsinkin Suomessa pitkät etäisyydet vaativat toimivaa liikenneinfrastruktuuria. Ilman toimivaa liikenneinfrastruktuuria Suomen teollisuus ei olisi pystynyt kehittymään ja saavuttamaan nykyistä tärkeää asemaansa. Liikenneinfrastruktuurin rakentaminen on kuitenkin kallista sekä pitkäkestoista ja tärkeimpiä pitkäaikaishyötyjä on vaikea arvioida. Liikenneinfrastruktuurin rakentamisen kannattavuus on täysin aluekohtaista ja varsinkin jo muutenkin hankalien heijastusvaikutusten arvioinnissa aluekohtaisuus on entistä keskeisempää.
Liikenneinfrastruktuuria rakennetaan tyypillisesti julkisella rahalla, niin Suomessa kuin maailmallakin ja julkisella rahalla tuotetun liikenneinfrastruktuurin on todettu olevan yksityisesti rakennettuun vertailtaessa kannattavampaa. Liikenneinfrastruktuurihankkeet perustuvat pitkälti uusregionalismiselta kannalta katsottuna ylhäältä alas -uusregionalismiseen politiikkaan, jolla tarkoitetaan institutionalisoituneiden tahojen kuten esimerkiksi valtion harjoittamaa politiikkaa, joka keskittyy tukemaan varsinkin vahvoja kaupunkialueita. Uusregionalismi pitää aina erottaa niin kutsutusta vanhasta regionalismista, joissa jäykät instituutiot eivät jakaneet valtaansa muille, vaikka ylhäältä alas uusregionalismi omaa hieman samoja piirteitä.
Esimerkkitapaus Suomirata-hanke on Suomalaisen metropolipolitiikan kannalta merkittävä sen tukiessa ja laajentaessa Etelä-Suomen suuria kaupunkeja ja varsinkin niiden työssäkäyntialueita entisestään. Suomessa on suunnitteluvaiheessa lisäksi kaksi muutakin suurta raidehanketta. Vaikka kaksi kolmesta suurimmasta raidehankkeesta vaikuttaa pääasiassa Etelä-Suomen merkittäviin kaupunkeihin, niin koko Suomen mittakaavassa kaikkien liikenneinfrastruktuurihankkeiden määrä suhteessa väkilukuun on päinvastaisesti hyvin pientä. Etelä-Suomen merkittävissä maakunnissa. Valtaosa kaikista liikennehankkeista Suomessa painottuu maakuntiin, joiden merkittävin kunta/kaupunki on kilpailukyvyllisesti vahva Suomen kuntien/kaupunkien vertailussa.
Liikenneinfrastruktuuria rakennetaan tyypillisesti julkisella rahalla, niin Suomessa kuin maailmallakin ja julkisella rahalla tuotetun liikenneinfrastruktuurin on todettu olevan yksityisesti rakennettuun vertailtaessa kannattavampaa. Liikenneinfrastruktuurihankkeet perustuvat pitkälti uusregionalismiselta kannalta katsottuna ylhäältä alas -uusregionalismiseen politiikkaan, jolla tarkoitetaan institutionalisoituneiden tahojen kuten esimerkiksi valtion harjoittamaa politiikkaa, joka keskittyy tukemaan varsinkin vahvoja kaupunkialueita. Uusregionalismi pitää aina erottaa niin kutsutusta vanhasta regionalismista, joissa jäykät instituutiot eivät jakaneet valtaansa muille, vaikka ylhäältä alas uusregionalismi omaa hieman samoja piirteitä.
Esimerkkitapaus Suomirata-hanke on Suomalaisen metropolipolitiikan kannalta merkittävä sen tukiessa ja laajentaessa Etelä-Suomen suuria kaupunkeja ja varsinkin niiden työssäkäyntialueita entisestään. Suomessa on suunnitteluvaiheessa lisäksi kaksi muutakin suurta raidehanketta. Vaikka kaksi kolmesta suurimmasta raidehankkeesta vaikuttaa pääasiassa Etelä-Suomen merkittäviin kaupunkeihin, niin koko Suomen mittakaavassa kaikkien liikenneinfrastruktuurihankkeiden määrä suhteessa väkilukuun on päinvastaisesti hyvin pientä. Etelä-Suomen merkittävissä maakunnissa. Valtaosa kaikista liikennehankkeista Suomessa painottuu maakuntiin, joiden merkittävin kunta/kaupunki on kilpailukyvyllisesti vahva Suomen kuntien/kaupunkien vertailussa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37205]