”Säälittävin haukkumasana mitä kuullu, ei tuota edes lasketa” : lukiolaisten käsityksiä haukkumasanojen merkityksistä
Kärkkäinen, Joonas (2023-06-02)
Kärkkäinen, Joonas
J. Kärkkäinen
02.06.2023
© 2023 Joonas Kärkkäinen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306022082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306022082
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani lukiolaisten käsityksiä haukkumasanojen merkityksistä. Lähestyn tutkittavaa aihetta sosiolingvistiikan, semanttisen analyysin ja semanttisen kehyksen kautta. Tarkasteltaviksi haukkumasanoiksi olen valinnut 14 erilaista haukkumasanaa. Aineistoni on alkujaan kerätty kyselylomakkeella vuonna 2020 kandidaatintutkielmaani varten.
Tutkin pro gradussani haukkumasanoja loukkaavuuden, sukupuolisidonnaisuuden ja merkityksen kautta. Kyselylomakkeeseen vastanneet lukiolaiset arvioivat haukkumasanojen loukkaavuuden viisiportaisella asteikolla. Informanttien tuli myös kertoa mielipiteensä siitä, käytetäänkö tiettyä haukkumasanaa ensisijaisesti miehestä, naisesta vai molemmista. Merkityksiä tarkastelen informanttien luettelemien haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien kautta. Sanojen merkityksiä analysoidessani arvioin myös haukkumasanojen usuaalisuutta.
Puolet haukkumasanoista koettiin keskimäärin yhtä loukkaaviksi. Jaottelin tutkittavia haukkumasanoja erilaisiin ryhmiin (seksuaalisuus, ulkonäkö, etnisyys), mutta tutkimustulosteni perusteella ei voida todeta minkään ryhmän olevan toista loukkaavampi. Loukkaavuusindeksien keskiarvoja tarkastelemalla voidaan todeta, että tytöt kokevat haukkumasanat hieman loukkaavammiksi kuin pojat. Haukkumasanojen sukupuolen määrittelyn suhteen informantit olivat hyvin yksimielisiä melkein jokaisen sanan kohdalla.
Haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien listaaminen osoitti, että affektiset ilmaukset eivät ole aina yksiselitteisiä. Tarkoitteen ominaisuuksia löytyi lukuisia, joten määritelmät sijoittuvat monille erilaisille semanttisille kehyksille. Yleisimmät semanttiset kehykset, joita haukkumasanoille annettiin, olivat seksuaalisuus ja seksi, luonne, käyttäytyminen, ulkonäkö, ikä, kansallisuus ja ideologia. Myös stereotyyppisestä mallista poikkeaminen nousi vastauksissa esille.
Tutkin pro gradussani haukkumasanoja loukkaavuuden, sukupuolisidonnaisuuden ja merkityksen kautta. Kyselylomakkeeseen vastanneet lukiolaiset arvioivat haukkumasanojen loukkaavuuden viisiportaisella asteikolla. Informanttien tuli myös kertoa mielipiteensä siitä, käytetäänkö tiettyä haukkumasanaa ensisijaisesti miehestä, naisesta vai molemmista. Merkityksiä tarkastelen informanttien luettelemien haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien kautta. Sanojen merkityksiä analysoidessani arvioin myös haukkumasanojen usuaalisuutta.
Puolet haukkumasanoista koettiin keskimäärin yhtä loukkaaviksi. Jaottelin tutkittavia haukkumasanoja erilaisiin ryhmiin (seksuaalisuus, ulkonäkö, etnisyys), mutta tutkimustulosteni perusteella ei voida todeta minkään ryhmän olevan toista loukkaavampi. Loukkaavuusindeksien keskiarvoja tarkastelemalla voidaan todeta, että tytöt kokevat haukkumasanat hieman loukkaavammiksi kuin pojat. Haukkumasanojen sukupuolen määrittelyn suhteen informantit olivat hyvin yksimielisiä melkein jokaisen sanan kohdalla.
Haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien listaaminen osoitti, että affektiset ilmaukset eivät ole aina yksiselitteisiä. Tarkoitteen ominaisuuksia löytyi lukuisia, joten määritelmät sijoittuvat monille erilaisille semanttisille kehyksille. Yleisimmät semanttiset kehykset, joita haukkumasanoille annettiin, olivat seksuaalisuus ja seksi, luonne, käyttäytyminen, ulkonäkö, ikä, kansallisuus ja ideologia. Myös stereotyyppisestä mallista poikkeaminen nousi vastauksissa esille.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36548]