Joukkoliikenteen rooli alueellisen segregaation vähentämisessä
Anttikoski, Sofia (2023-05-29)
Anttikoski, Sofia
S. Anttikoski
29.05.2023
© 2023 Sofia Anttikoski. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306052234
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202306052234
Tiivistelmä
Alueellisella segregaatiolla tarkoitetaan ihmisten alueellista eriytymistä toisistaan. Eriytyminen voi tapahtua esimerkiksi etnisyyden, kielen, iän tai tuloerojen perusteella. Segregaatiota pidetään yhtenä moderneista kaupunkisuunnittelun haasteista, mutta se on ilmiönä jo varsin vanha, sillä jo entisaikojen porvarit asuivat Suomessa erillään muusta työväestöstä. Lisääntyvän maahanmuuton seurauksena myös segregaatio on lisääntynyt, ja Suomeen on syntynyt lähiöitä, joista tunnetuimpia on esimerkiksi Varissuon alue Turussa. Segregaatiota on pyritty ehkäisemään lähinnä asuntopolitiikan keinoin, mutta kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että myös liikenteen suunnittelulla on merkitystä alueellisen segregaation syntymisessä. Huolellisella joukkoliikenteen suunnittelulla voidaan ehkäistä tai jopa lisätä segregaatiota lisäämällä tiettyjen ihmisryhmien mahdollisuutta valittuihin paikkoihin liikkumiseen.
On huomioitava myös, että liikenteen suunnittelu on poliittista, eli erilaiset poliittiset intressit ajavat esimerkiksi uusia joukkoliikennehankkeita eteenpäin. Uusia hankkeita suunniteltaessa on mietittävä, minkälaisia intressejä hankkeella halutaan edistää. Suomessa on ainakin toistaiseksi harvinaista, että esimerkiksi uusia raidehankkeita suunniteltaisiin segregaation näkökulmasta. Joukkoliikenteen rooli segregaation ehkäisijänä tulisi kuitenkin ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa, sillä tutkimusten mukaan henkilön liikkumattomuus tai omaan asuinympäristöönsä loukkoon jääminen on yksi suurimmista syistä syrjäytymiselle. Lisäksi julkisen liikenteen ja henkilökohtaisen liikkuvuuden mahdollisuudet vaikuttavat ratkaisevasti henkilön työnsaantiin, asumiseen sekä koulutusmahdollisuuksiin.
Joukkoliikenteen mahdollisuudet tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa nykyistä laajemmin niin, että sitä voitaisiin positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi hyödyntää myös segregaation ehkäisijänä. Joukkoliikenteen ja segregaation yhteydestä on tehty jo jonkin verran tutkimusta ulkomailla, mutta aihetta käsitellään niin tutkimuskentällä, kuin mediassakin edelleen suhteellisen vähän. Olisikin tärkeää saada lisää tutkimustietoa aiheesta, jotta voitaisiin löytää mahdollisimman paljon tehokkaita keinoja alueellisen segregaation ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Pelkästään asuntopolitiikan keinoin on vaikeaa vaikuttaa jo olemassa olevaan segregaatioon eri kaupunginosien välillä. Tällaisiin tilanteisiin liikennemahdollisuuksien parantaminen voisikin olla parempi vaihtoehto.
On huomioitava myös, että liikenteen suunnittelu on poliittista, eli erilaiset poliittiset intressit ajavat esimerkiksi uusia joukkoliikennehankkeita eteenpäin. Uusia hankkeita suunniteltaessa on mietittävä, minkälaisia intressejä hankkeella halutaan edistää. Suomessa on ainakin toistaiseksi harvinaista, että esimerkiksi uusia raidehankkeita suunniteltaisiin segregaation näkökulmasta. Joukkoliikenteen rooli segregaation ehkäisijänä tulisi kuitenkin ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa, sillä tutkimusten mukaan henkilön liikkumattomuus tai omaan asuinympäristöönsä loukkoon jääminen on yksi suurimmista syistä syrjäytymiselle. Lisäksi julkisen liikenteen ja henkilökohtaisen liikkuvuuden mahdollisuudet vaikuttavat ratkaisevasti henkilön työnsaantiin, asumiseen sekä koulutusmahdollisuuksiin.
Joukkoliikenteen mahdollisuudet tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa nykyistä laajemmin niin, että sitä voitaisiin positiivisten ympäristövaikutusten lisäksi hyödyntää myös segregaation ehkäisijänä. Joukkoliikenteen ja segregaation yhteydestä on tehty jo jonkin verran tutkimusta ulkomailla, mutta aihetta käsitellään niin tutkimuskentällä, kuin mediassakin edelleen suhteellisen vähän. Olisikin tärkeää saada lisää tutkimustietoa aiheesta, jotta voitaisiin löytää mahdollisimman paljon tehokkaita keinoja alueellisen segregaation ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Pelkästään asuntopolitiikan keinoin on vaikeaa vaikuttaa jo olemassa olevaan segregaatioon eri kaupunginosien välillä. Tällaisiin tilanteisiin liikennemahdollisuuksien parantaminen voisikin olla parempi vaihtoehto.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37306]