Kirjallisuusselvitys mallipohjaisen- ja yksikkösäätimen käytöstä tislausprosessin energiaoptimoinnissa
Simula, Pyry (2023-03-02)
Simula, Pyry
P. Simula
02.03.2023
© 2023 Pyry Simula. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303021216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303021216
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli selvittää, voiko tislausprosessin energiankulutusta pienentää hyödyntämällä kehittyneempiä mallipohjaisia säätimiä yksikkösäätimien (PID) sijaan. Tislaus kuluttaa hyvin paljon energiaa, joten pienetkin säästöt energian käytössä voivat tuoda suuria säästöjä taloudellisuus ja ympäristö huomioon ottaen. PID-säätö on yleisin käytössä oleva säädin prosessiteollisuudessa, mutta viime vuosikymmeninä on suunniteltu kehittyneempiä säätömenetelmiä, jotka voivat olla suorituskykyisempiä kuin PID-säätö. Tämä työ on kirjallisuusselvitys kolmesta tutkimuksesta, joissa on vertailtu eri säätöperiaatteiden suorituskykyä tislauksessa. Vertailun perusteella tislauksen energiankulutusta panostislauksessa on mahdollista vähentää parhaimmillaan jopa 40 %, kun asetusarvo saavutetaan nopeammin. Lämpötilan nousuaikaa sekä asettumisaikaa asetusarvoon on mahdollista pienentää, joissakin tapauksissa murto-osaan alkuperäiseen PID-säätöön verrattuna. Tällä on merkittävä vaikutus energiankulutukseen. Tulokset olivat samansuuntaisia kaikissa kolmessa tarkastellussa tutkimuksessa, joten niissä esitettyjen säätöratkaisujen hyödyntämistä olisi hyvä tutkia lisää.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34589]