Musiikin hyvinvointivaikutukset lukion musiikinopettajien käsityksissä ja opetuksessa
Sipilä, Mikael (2023-05-17)
M. Sipilä
17.05.2023
© 2023 Mikael Sipilä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171872
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171872
Tiivistelmä
Musiikin hyvinvointivaikutukset ovat aiheena erittäin moniulotteinen ja ajankohtainen. Tutkimustiedon alati lisääntyessä ja kasvavassa määrin löytäessä tiensä myös yhteiskunnalliseen keskusteluun herää kysymyksiä siitä, kuinka hyvin tutkimustieto lopulta saavuttaa tulevia sukupolvia. Tutkimuskirjallisuuden valossa tällä voidaan nähdä olevan merkitystä yksilöllisen hyvinvoinnin tukemisesta lähtien aina kansanterveydelliselle tasolle asti.
Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelen hyvinvoinnin käsitettä ja sen esiintymistä tuoreimmissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Luon myös katsauksen musiikin vaikutuksia koskevaan tutkimukseen ja esittelen esimerkinomaisesti musiikin hyvinvointivaikutuksia niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella tasolla nojautuen 2000-luvulla julkaistuun tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi nostan esiin alan kirjallisuudesta kumpuavia kriittisempiäkin näkökulmia aiheeseen.
Tutkimukseni empiirisessä osuudessa tarkastelen lukion musiikinopettajien käsityksiä ja opetuksen sisältöjä musiikin hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Tutkimukseni on toteutettu laadullisena kyselytutkimuksena ja aineisto analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimustulosteni perusteella lukion musiikinopettajat hallitsevat aiheeseen liittyvää tutkimustietoa kollektiivisella tasolla kattavasti mutta yksilöllisesti tarkasteltuna vaihtelevasti. Aiheen hallinnan laajuudesta riippumatta jokainen raportoi opettavansa musiikin hyvinvointivaikutuksista tavalla tai toisella, mikä viittaa aiheen arvostukseen opettajien keskuudessa. Tutkimukseni luotettavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät ja näitä erittelen raporttini Pohdinta-luvussa seikkaperäisesti.
Tämän tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastelen hyvinvoinnin käsitettä ja sen esiintymistä tuoreimmissa lukion opetussuunnitelman perusteissa. Luon myös katsauksen musiikin vaikutuksia koskevaan tutkimukseen ja esittelen esimerkinomaisesti musiikin hyvinvointivaikutuksia niin psyykkisellä, fyysisellä kuin sosiaalisella tasolla nojautuen 2000-luvulla julkaistuun tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi nostan esiin alan kirjallisuudesta kumpuavia kriittisempiäkin näkökulmia aiheeseen.
Tutkimukseni empiirisessä osuudessa tarkastelen lukion musiikinopettajien käsityksiä ja opetuksen sisältöjä musiikin hyvinvointivaikutuksiin liittyen. Tutkimukseni on toteutettu laadullisena kyselytutkimuksena ja aineisto analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimustulosteni perusteella lukion musiikinopettajat hallitsevat aiheeseen liittyvää tutkimustietoa kollektiivisella tasolla kattavasti mutta yksilöllisesti tarkasteltuna vaihtelevasti. Aiheen hallinnan laajuudesta riippumatta jokainen raportoi opettavansa musiikin hyvinvointivaikutuksista tavalla tai toisella, mikä viittaa aiheen arvostukseen opettajien keskuudessa. Tutkimukseni luotettavuuteen vaikuttavat kuitenkin monet tekijät ja näitä erittelen raporttini Pohdinta-luvussa seikkaperäisesti.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36502]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/