Asiantuntijoiden käsityksiä työyhteisössä jaettavan palautteen tavoitteista ja työyhteisön palautekulttuurista

Abstract

Palautteelle on olemassa useita eri määritelmiä. Eräs määritelmä näkee palautteen olevan tietoa omasta tai muiden käyttäytymisestä, toiminnasta, suoriutumisesta ja päämäärien saavuttamisesta. Palautteen jakaminen on tärkeää jokaisella elämän osa-alueella, mutta erityisesti työpaikalla. Palautteella on merkittävä rooli työpaikan vuorovaikutuksen, oppimisen ja kehittymisen kannalta. Asiantuntijuuden määritteleminen ei ole yksinkertaista. Erään näkökulman mukaan asiantuntijuudella viitataan ”jonkin erityisalan tai tehtäväkokonaisuuden syvälliseen ymmärtämiseen ja hallintaan, taitoon soveltaa omaa osaamista erilaisissa tilanteissa sekä kykyyn ratkaista oman asiantuntemusalueen ongelmia”. Asiantuntijan tyypillinen työpaikka on asiantuntijaorganisaatio. Asiantuntijaorganisaatioiden tehtävänä on auttaa heidän asiakkaitaan ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan asiantuntijoiden käsityksiä työyhteisössä jaettavan palautteen tavoitteista, palautteen antamisen ja vastaanottamisen käytänteistä sekä siitä, miten työyhteisön palautekulttuuria voitaisiin kehittää.

Tämä pro gradu -tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja tarkemmin määriteltynä tapaustutkimus. Tutkimusote tutkielmassa on fenomenografinen. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Webropol-kyselytyökalulla laadittu sähköinen kyselylomake jaettiin tammikuussa 2023 eräässä suomalaisessa henkilöstöpalvelualan organisaatiossa työskenteleville työntekijöille. Vastaajiksi tutkielmaan kertyi yhteensä 11 (n=11) henkilöä. Sähköisen kyselylomakkeen kautta saatuja vastauksia analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkielman tuloksista kävi ilmi, että asiantuntijoiden mukaan työyhteisössä jaettavalla palautteella on useita tavoitteita. Asiantuntijat kokivat tärkeimpänä palautteen tavoitteena olevan kehittyminen. Myös osaamisen nykytilan kartoittamisen ja työhyvinvoinnin parantamisen nähtiin olevan työyhteisössä jaettavan palautteen tavoitteita. Asiantuntijoilla oli keskenään hyvin samankaltaisia näkemyksiä siitä, miten palautetta tulisi antaa ja vastaanottaa. Asiantuntijoiden mukaan palaute tulee antaa asiallisesti, kehittävästi ja palautteen vastaanottaja huomioiden. Puolestaan palautteen vastaanottamisessa keskeisintä on se, että palautteen antaja suhtautuu palautteeseen hyvällä asenteella, keskittyy palautteen vastaanottamiseen ja toimii aktiivisesti palautteen vastaanottamisen jälkeen. Asiantuntijat korostivat, että työyhteisöön liittyvät tekijät voivat joko edesauttaa tai vaikeuttaa palautteen jakamista työyhteisössä. Tutkielman kautta selvisi, että asiantuntijoiden mukaan työyhteisön palautekulttuuria voitaisiin kehittää usealla eri tavalla. Merkittävimpänä kehittämisen kohteena asiantuntijat toivat esille sen, että työyhteisössä tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän palautteen antamiseen.