Toisen vuosikurssin musiikinopettajaopiskelijoiden ammatillinen sosialisaatio
Rysä, Samuli; Saarijärvi, Akseli (2023-05-17)
Rysä, Samuli
Saarijärvi, Akseli
S. Rysä; A. Saarijärvi
17.05.2023
© 2023 Samuli Rysä, Akseli Saarijärvi. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171852
Tiivistelmä
Tässä pro gradu tutkimuksessa tutkitaan musiikinopettajaopiskelijoiden ammatillista sosialisaatiota. Miten se näyttää muotonsa ennen opiskeluja, opiskelujen aikana sekä myöhemmässä vaiheessa jo työelämän saralla.
Musiikinopettajaopiskelijoiden ammatillinen sosialisaatio tarkoittaa kykyä sovitella omia identiteettejä keskenään, pääasiassa muusikon sekä opettajan identiteetit. Käsitykset musiikinopettajan toimenkuvasta, arvoista ja pätevyydestä piirtyvät mieleemme primaareista kokemuksistamme ja esimerkkiä antavista musiikinopettajista. Näissä käsityksissä on suurta vaihtelua, eikä yksikään niistä kuvaile totuutta objektiivisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muotoutuu kasvatussosiologian perinteistä, osaidentiteeteistä, aiemmista tutkimuksista musiikin ja sekä musiikkikasvatuksesta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta tietoa opiskelujen roolista professioammattiin tähtäävänä koulutuksena ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutus vaatii lisää resursseja, jotta opiskelijat voisivat paremmin asettua opettajuuden rooliin. Pro gradu -tutkielmamme on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Analyysimenetelmänä olemme käyttäneet fenomenografiaa, jonka tulososiossa hyödynnetään kuvauskategoriajärjestelmää. Tulososiossa hyödynsimme teemahaastattelua haastatellen kuutta (6) eri Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijaa. Tulosten mukaan opettajaopiskelijat pohtivat omaa suhdettaan opettamiseen, koulutukseen, musiikin osaamiseen sekä ihmisläheisyyteen. Käsitysten variaatio loivat analyysissa linssin, jonka kautta koulutuksen tavoitteita voidaan tarkastella ja arvioida. Opiskelijoiden käsitykset viittaavat suureen motivaatioon kehittyä ammattilaisiksi, mutta mahdollisuuksia opettajuuden kehittämiseen on tarjottu rajatusti. Tulokset viittaavat muutostarpeisiin kandidaattivaiheen koulutuksen sisällöistä ja pedagogisten opintojen menettelyistä.
Musiikinopettajaopiskelijoiden ammatillinen sosialisaatio tarkoittaa kykyä sovitella omia identiteettejä keskenään, pääasiassa muusikon sekä opettajan identiteetit. Käsitykset musiikinopettajan toimenkuvasta, arvoista ja pätevyydestä piirtyvät mieleemme primaareista kokemuksistamme ja esimerkkiä antavista musiikinopettajista. Näissä käsityksissä on suurta vaihtelua, eikä yksikään niistä kuvaile totuutta objektiivisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muotoutuu kasvatussosiologian perinteistä, osaidentiteeteistä, aiemmista tutkimuksista musiikin ja sekä musiikkikasvatuksesta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada uutta tietoa opiskelujen roolista professioammattiin tähtäävänä koulutuksena ja tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutus vaatii lisää resursseja, jotta opiskelijat voisivat paremmin asettua opettajuuden rooliin. Pro gradu -tutkielmamme on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Analyysimenetelmänä olemme käyttäneet fenomenografiaa, jonka tulososiossa hyödynnetään kuvauskategoriajärjestelmää. Tulososiossa hyödynsimme teemahaastattelua haastatellen kuutta (6) eri Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen opiskelijaa. Tulosten mukaan opettajaopiskelijat pohtivat omaa suhdettaan opettamiseen, koulutukseen, musiikin osaamiseen sekä ihmisläheisyyteen. Käsitysten variaatio loivat analyysissa linssin, jonka kautta koulutuksen tavoitteita voidaan tarkastella ja arvioida. Opiskelijoiden käsitykset viittaavat suureen motivaatioon kehittyä ammattilaisiksi, mutta mahdollisuuksia opettajuuden kehittämiseen on tarjottu rajatusti. Tulokset viittaavat muutostarpeisiin kandidaattivaiheen koulutuksen sisällöistä ja pedagogisten opintojen menettelyistä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34329]