Oppilaan oppimismotivaatioon vaikuttavat tekijät
Heikka, Minja (2023-05-08)
Heikka, Minja
M. Heikka
08.05.2023
© 2023 Minja Heikka. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305081571
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305081571
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden motivaatioon. Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä voidaan jaotella monin tavoin. Tutkielmassa tutkitaan kuitenkin tarkemmin sitä, miten opettaja, opetustavat ja oppimateriaalit, huoltajat, sosiaaliset suhteet, oppimisympäristö ja luokan ilmapiiri, minäpystyvyys sekä oppilaan omat mielenkiinnon kohteet ja taidot vaikuttavat oppimismotivaatioon ja sen rakentumiseen sekä ylläpitämiseen. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aihe on tärkeä, koska oppiminen ja motivaatio nivoutuvat läheisesti toisiinsa. Tutkielman tavoitteena on saada laajempi käsitys motivaatioon vaikuttavista tekijöistä, jotta kasvattaja voi ottaa ne huomioon.
Motivaatio on tila, joka saa ihmisen toimimaan ja tekemään tietynlaisia valintoja. Syytä, jonka vuoksi ihminen toimii, kutsutaan motiiviksi. Motivaatio voi olla ulkoista, jolloin ihminen toimii jonkin ulkoisen syyn, kuten palkkion saamiseksi tai rangaistuksen välttämisen vuoksi. Motivaatio voi olla myös sisäistä, jolloin ihminen toimii sisältä tulevasta halusta ja innosta. Sisäisen ja ulkoisen motivaation lisäksi tutkielmassa tutustutaan myös itsemääräämisteoriaan, joka on ollut suosiossa jo 1970-luvulta lähtien. Itsemääräämisteoriassa nousee esille kolme psykologista tarvetta: autonomia, pystyvyys ja yhteenkuuluvuus.
Tutkielmassa on lähdetty liikkeelle siitä käsityksestä, että motivaatio on useiden asioiden summa, johon vaikuttavat sekä yksilö itse että ympäröivä maailma. Motivaatio nähdään nykyään myös sosiaalisena ilmiönä, jonka vuoksi tutkielmassa on käsitelty monipuolisesti sosiaalisia vuorovaikutussuhteita niin kotona kuin koulussa. Esimerkiksi luokkahuoneen myönteinen ilmapiiri, terveelliset kaverisuhteet ja lämmin opettaja-oppilassuhde tukee oppilaan motivaatiota. Kodin tärkeyttä oppimisessa ja motivaatiossa ei saada kuitenkaan unohtaa. On havaittu, että esimerkiksi vanhempien uskomukset lapsen kyvyistä ja taidoista sekä heidän asenteensa koulua kohtaan ovat merkittävässä roolissa, kun puhutaan motivaatiosta ja minäpystyvyydestä. Kuitenkin myös oppilaan omat mielenkiinnon kohteet, taidot ja usko omasta pystyvyydestään vaikuttaa motivaation taustalla.
Tutkielmassa on tutustuttu suomalaisen kirjallisuuden lisäksi myös hiukan ulkomaiseen kirjallisuuteen tutkittavasta aiheesta. Koska motivaatiota on tutkittu jo useita vuosikymmeniä, on muutamia tutkimuksia ollut loogista ottaa sieltäkin. Pääosin tutkielmassa on nojauduttu kuitenkin uudempaan kirjallisuuteen, koska motivaation tutkiminen on muuttunut aikojen saatossa. Tällä on haluttu varmistaa tutkimuksen luotettavuus.
Motivaatio on tila, joka saa ihmisen toimimaan ja tekemään tietynlaisia valintoja. Syytä, jonka vuoksi ihminen toimii, kutsutaan motiiviksi. Motivaatio voi olla ulkoista, jolloin ihminen toimii jonkin ulkoisen syyn, kuten palkkion saamiseksi tai rangaistuksen välttämisen vuoksi. Motivaatio voi olla myös sisäistä, jolloin ihminen toimii sisältä tulevasta halusta ja innosta. Sisäisen ja ulkoisen motivaation lisäksi tutkielmassa tutustutaan myös itsemääräämisteoriaan, joka on ollut suosiossa jo 1970-luvulta lähtien. Itsemääräämisteoriassa nousee esille kolme psykologista tarvetta: autonomia, pystyvyys ja yhteenkuuluvuus.
Tutkielmassa on lähdetty liikkeelle siitä käsityksestä, että motivaatio on useiden asioiden summa, johon vaikuttavat sekä yksilö itse että ympäröivä maailma. Motivaatio nähdään nykyään myös sosiaalisena ilmiönä, jonka vuoksi tutkielmassa on käsitelty monipuolisesti sosiaalisia vuorovaikutussuhteita niin kotona kuin koulussa. Esimerkiksi luokkahuoneen myönteinen ilmapiiri, terveelliset kaverisuhteet ja lämmin opettaja-oppilassuhde tukee oppilaan motivaatiota. Kodin tärkeyttä oppimisessa ja motivaatiossa ei saada kuitenkaan unohtaa. On havaittu, että esimerkiksi vanhempien uskomukset lapsen kyvyistä ja taidoista sekä heidän asenteensa koulua kohtaan ovat merkittävässä roolissa, kun puhutaan motivaatiosta ja minäpystyvyydestä. Kuitenkin myös oppilaan omat mielenkiinnon kohteet, taidot ja usko omasta pystyvyydestään vaikuttaa motivaation taustalla.
Tutkielmassa on tutustuttu suomalaisen kirjallisuuden lisäksi myös hiukan ulkomaiseen kirjallisuuteen tutkittavasta aiheesta. Koska motivaatiota on tutkittu jo useita vuosikymmeniä, on muutamia tutkimuksia ollut loogista ottaa sieltäkin. Pääosin tutkielmassa on nojauduttu kuitenkin uudempaan kirjallisuuteen, koska motivaation tutkiminen on muuttunut aikojen saatossa. Tällä on haluttu varmistaa tutkimuksen luotettavuus.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34516]