Draamakasvatuksen pedagogiset lähtökohdat
Hannonmaa, Henna (2023-05-17)
H. Hannonmaa
17.05.2023
© 2023 Henna Hannonmaa. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305171845
Tiivistelmä
Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkastelen peruskoulussa toteutettavaa draamakasvatusta. Avaan tutkielmassani draamakasvatuksen käsitteen sekä opettajan pedagogisia lähtökohtia draamakasvatukseen. Tulen tarkastelemaan draamakasvatusta peruskoulussa oppilaan sekä opettajan näkökulmasta. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiini: Mitä on draamakasvatus? Mitkä ovat draamakasvatuksen pedagogiset lähtökohdat? Tämän kandidaatintutkielman toteutan kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Draamakasvatus sallii oppilaiden osallistumisen omista osaamisen ja osallistumisen valmiuksien lähtökohdista käsin. Oppilas voi aina valita seuraako vain opetusta vai osallistuuko aktiivisesti omien rajojen sisällä opetukseen. Draamakasvatus on aina sosiaalinen prosessi sillä työskentely ei koskaan tapahdu yksilöinä vaan aina ryhmänä. Tämän vuoksi draamakasvatuksella on positiivisia vaikutuksia oppilaan sosiaalisiin taitoihin.
Opettajan rooli draamakasvatuksessa on tärkeä. Turvallisen työilmapiirin luominen luokkahuoneeseen on ensimmäinen askel tässä tukemisessa. Usein oppilaat aloittavat häiriökäyttäytymisen turvattomuuden tunteen vuoksi. Tutkielmassani tarkastelen konfliktitilanteita kouluissa sekä niiden vähentämistä turvallisuuden tunteen lisäämisellä. Opettajien vastuulla on myös draamakasvatuksen toteuttaminen. Draamakasvatuksella on huomattavasti muita taideaineita pienempi rooli peruskoulussa sillä se ei esiinny omana erillisenä taito- ja taideaineena. Draamakasvatuksen asema taideaineena on kuitenkin parantunut vuosien saatossa, koska tutkijoiden mukaan sillä on huomattavasti positiivisia vaikutuksia monella eri osa-alueella. Teoreettisten lähtökohtien lisäksi tutkielmani tarkastelee konkreettisia keinoja opettajille draamakasvatukseen.
Draamakasvatus sallii oppilaiden osallistumisen omista osaamisen ja osallistumisen valmiuksien lähtökohdista käsin. Oppilas voi aina valita seuraako vain opetusta vai osallistuuko aktiivisesti omien rajojen sisällä opetukseen. Draamakasvatus on aina sosiaalinen prosessi sillä työskentely ei koskaan tapahdu yksilöinä vaan aina ryhmänä. Tämän vuoksi draamakasvatuksella on positiivisia vaikutuksia oppilaan sosiaalisiin taitoihin.
Opettajan rooli draamakasvatuksessa on tärkeä. Turvallisen työilmapiirin luominen luokkahuoneeseen on ensimmäinen askel tässä tukemisessa. Usein oppilaat aloittavat häiriökäyttäytymisen turvattomuuden tunteen vuoksi. Tutkielmassani tarkastelen konfliktitilanteita kouluissa sekä niiden vähentämistä turvallisuuden tunteen lisäämisellä. Opettajien vastuulla on myös draamakasvatuksen toteuttaminen. Draamakasvatuksella on huomattavasti muita taideaineita pienempi rooli peruskoulussa sillä se ei esiinny omana erillisenä taito- ja taideaineena. Draamakasvatuksen asema taideaineena on kuitenkin parantunut vuosien saatossa, koska tutkijoiden mukaan sillä on huomattavasti positiivisia vaikutuksia monella eri osa-alueella. Teoreettisten lähtökohtien lisäksi tutkielmani tarkastelee konkreettisia keinoja opettajille draamakasvatukseen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34150]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/