Hallituksen kokoonpanon ja velkaantumisasteen välinen yhteys pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä

Abstract

Yhtiöiden hallinnointitavat ovat nostaneet merkitystään useiden talousskandaaleiden seurauksena. Hallitus on ensi kädessä vastuussa hyvän hallinnoinnin järjestämisestä, johon sisältyy johdon valvonta ja kontrollointi. Hyvillä corporate governance -käytännöillä voi olla merkittävä vaikutus yhtiöiden strategiseen päätöksentekoon mukaan lukien rahoitukseen liittyvä päätöksenteko.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan, millainen vaikutus hallituksen kokoonpanolla on yhtiöiden velkaantumisasteeseen pohjoismaalaisissa pörssiyhtiöissä. Aihetta on tutkittu paljon esimerkiksi kehittyvissä maissa, mutta ei tiettävästi Pohjoismaiden kaltaisessa toimintaympäristössä, minkä vuoksi hallituksen kokoonpanon ja velkaantumisasteen välisen yhteyden selvittäminen on olennaista Pohjoismaissa. Lähtöoletuksena on, että heikommat hallinnointitavat omaavat yhtiöt hankkivat keskimäärin enemmän vieraan pääoman rahoitusta.

Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa on regressioanalyysi, jossa tarkastellaan neljän selittävän muuttujan vaikutusta selitettävään muuttujaan. Selitettävänä muuttujana tutkielmassa on velkaantumisaste. Selittäviksi muuttujiksi valikoituvat hallituksen koko, riippumattomuus, monimuotoisuus sekä toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kaksinaisrooli. Regressiomallissa otetaan huomioon myös viisi eri kontrollimuuttujaa, joita ovat yhtiön koko, yhtiön jakamat osingot, kannattavuus, kasvu sekä likviditeetti. Lisäksi regressiomallissa kontrolloidaan maata, sillä tulokset voivat vaihdella eri Pohjoismaiden välillä. Hypoteeseja on muodostettu yhteensä neljä kuvaamaan kunkin selittävän muuttujien ja velkaantumisasteen välistä yhteyttä. Hypoteesit eivät saa tukea, mikä voi mahdollisesti johtua tutkielman ulkopuolelle jääneistä muuttujista, aineiston suhteellisen suppeasta koosta sekä yritysten ja toimialojen välisistä eroista hallinnointitavoissa ja rahoitusrakenteissa.

Havaintoaineisto koostuu yhteensä 182 pohjoismaalaisesta pörssiyhtiöstä, joista ruotsalaisten yhtiöiden lukumäärä on 78, norjalaisten ja suomalaisten 36 sekä tanskalaisten yhtiöiden määrä on 32. Aineisto on kerätty Refinitiv-tietokannasta vuodelta 2019 ja regressioanalyysit suoritetaan tilastollisen R-ohjelmointikielen avulla.

Tutkimustulokset tarjoavat näkökulmaa siihen, kuinka hallituksen ja rahoitusrakenteen välinen yhteys muodostuu pohjoismaalaisessa toimintaympäristössä. Hallituksen koon ja velkaantumisasteen sekä toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan kaksinaisroolin ja velkaantumisasteen välille löydetään negatiiviset ja tilastollisesti merkitsevät yhteydet. Hallituksen riippumattomuuden ja monimuotoisuuden sekä velkaantumisasteen välillä ei havaita olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä havaintoaineiston perusteella. Havaintoaineiston koko on kuitenkin suhteellisen vähäinen, mikä luo rajoituksia tutkimustulosten yleistettävyydelle.