Minäpystyvyys osana luokanhallintaa : tarkastelussa noviisiopettaja
Kormano, Lyydia; Määttä, Roosa (2023-05-13)
L. Kormano; R. Määttä
13.05.2023
© 2023 Lyydia Kormano, Roosa Määttä. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305131693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202305131693
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella opettajan minäpystyvyyden vaikutusta luokanhallintaan sekä ymmärtää konkreettisia keinoja, joilla opettaja voi vaikuttaa luokanhallintataitojen luomiseen. Haluamme ilmentää, miten minäpystyvyys esittäytyy noviisiopettajan toiminnassa luokanhallinnan osalta. Tutkielman aihe on ollut merkittävä jo useamman vuosikymmenen ajan, koska luokanhallinta on yksi opettajan tärkeimmistä taidoista.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa pyritään saamaan vastauksia siihen, miten minäpystyvyys vaikuttaa luokanhallintaan sekä, miten noviisiopettajan minäpystyvyys näyttäytyy osana luokanhallintaa. Teoreettinen viitekehys rakentuu tutkielmassa keskeisten käsitteiden ympärille. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat luokanhallinta, minäpystyvyys sekä noviisiopettaja. Luokanhallinnan ja minäpystyvyyden käsitteiden määritteleminen perustuu aiheen tutkijoiden teorioihin.
Luokanhallinnalla on vaikutusta pedagogisiin oppimisympäristöihin, oppilaiden akateemisiin suorituksiin sekä opettajan omaan työtyytyväisyyteen. Toimivat luokanhallintataidot pohjautuvat opettajan kokemaan minäpystyvyyteen. Tutkimustiedon perusteella voidaan todeta, että minäpystyvyydellä ja luokanhallinnalla on selkeä yhteys. Opettajan minäpystyvyys vaikuttaa siihen millaisia luokanhallintakeinoja hän käyttää tai miten paljon hän on valmis käyttämään työpanosta. Hyvä minäpystyvyys mahdollistaa positiivisten luokanhallintakeinojen käyttämisen. Opettajan on mahdollista kehittää omaa minäpystyvyyden tasoa sekä omia luokanhallintakeinoja.
Noviisiopettajalle ensimmäiset työvuodet ovat raskaimpia, koska työn automatisoituminen on puutteellista. Oman käytöksen ja seurausten ennakointi on vähäistä. Noviisiopettaja tarvitsee ja kaipaa ensimmäisten työvuosien ajan muilta kollegoilta tukea. Varhainen mentorointi vaikuttaa positiivisesti opettajan minäpystyvyyden rakentumiseen. Noviisiopettajien kokemukset opettajankoulutuksesta tuovat ilmi myös sen, ettei koulutus vastaa tarpeeksi työelämää ja sen tuomia haasteita.
Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa pyritään saamaan vastauksia siihen, miten minäpystyvyys vaikuttaa luokanhallintaan sekä, miten noviisiopettajan minäpystyvyys näyttäytyy osana luokanhallintaa. Teoreettinen viitekehys rakentuu tutkielmassa keskeisten käsitteiden ympärille. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat luokanhallinta, minäpystyvyys sekä noviisiopettaja. Luokanhallinnan ja minäpystyvyyden käsitteiden määritteleminen perustuu aiheen tutkijoiden teorioihin.
Luokanhallinnalla on vaikutusta pedagogisiin oppimisympäristöihin, oppilaiden akateemisiin suorituksiin sekä opettajan omaan työtyytyväisyyteen. Toimivat luokanhallintataidot pohjautuvat opettajan kokemaan minäpystyvyyteen. Tutkimustiedon perusteella voidaan todeta, että minäpystyvyydellä ja luokanhallinnalla on selkeä yhteys. Opettajan minäpystyvyys vaikuttaa siihen millaisia luokanhallintakeinoja hän käyttää tai miten paljon hän on valmis käyttämään työpanosta. Hyvä minäpystyvyys mahdollistaa positiivisten luokanhallintakeinojen käyttämisen. Opettajan on mahdollista kehittää omaa minäpystyvyyden tasoa sekä omia luokanhallintakeinoja.
Noviisiopettajalle ensimmäiset työvuodet ovat raskaimpia, koska työn automatisoituminen on puutteellista. Oman käytöksen ja seurausten ennakointi on vähäistä. Noviisiopettaja tarvitsee ja kaipaa ensimmäisten työvuosien ajan muilta kollegoilta tukea. Varhainen mentorointi vaikuttaa positiivisesti opettajan minäpystyvyyden rakentumiseen. Noviisiopettajien kokemukset opettajankoulutuksesta tuovat ilmi myös sen, ettei koulutus vastaa tarpeeksi työelämää ja sen tuomia haasteita.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34207]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/