Musiikkikasvattajien käsityksiä absoluuttisesta sävelkorvasta
Tuhkala, Jonne (2023-03-22)
Tuhkala, Jonne
J. Tuhkala
22.03.2023
© 2023 Jonne Tuhkala. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303221293
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303221293
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan musiikkikasvattajien käsityksiä absoluuttisesta sävelkorvasta ja tarkemmin, millä tavoin absoluuttinen sävelkorva näyttäytyy opetuksessa, sekä millä tavoin absoluuttisen sävelkorvan omaava oppilas tulisi ottaa huomioon opetuksessa.
Absoluuttinen sävelkorva tarkoittaa kykyä tunnistaa ja tuottaa sävelkorkeuksia ilman referenssiääntä. Ilmiötä pidetään olemukseltaan äärimmäisenä, sekä lahjakkuuden merkkinä ja se on kiinnostanut paljon eri alojen tutkijoita.
Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee niin äänen havaitsemiseen ja sen mekanismeihin, kuin absoluuttisen sävelkorvan ympärillä näyttäytyviin fysiologisiin ilmiöihin, kuten näkövammaisuuteen ja synestesiaan liittyvää tutkimusta.
Tämä pro gradu -tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, tarkemmin fenomenografista tutkimussuuntausta hyödyntäen. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, jotka kaikki ovat musiikkikasvattajia: Kaksi musiikin hahmotusaineiden opettajaa, yksi soitonopettaja, yksi musiikinopettaja, sekä yksi kuoronjohtaja, joka on myös toiminut musiikinopettajana.
Tutkimuksen tulokset ovat monipuolisia. Musiikkikasvattajat pohtivat muun muassa absoluuttiseen sävelkorvaan vaikuttavia tekijöitä, absoluuttisen sävelkorvan omaavan oppilaan menestymistä, vahvuuksia, heikkouksia, absoluuttisen sävelkorvan omaavan oppilaan huomioimista ja tukemista, eriyttämistä opetuksessa ja absoluuttisen sävelkorvan roolia kuoroympäristössä. Lisäksi erilaiset fysiologiset ilmiöt absoluuttisen sävelkorvan ympärillä nousivat esiin tuloksissa, kuten synestesia, näkövammaisuus ja iän vaikutus absoluuttiseen sävelkorvaan.
Uutta tietoa saatiin liittyen absoluuttisen sävelkorvan pedagogiseen tutkimukseen, aiempi pedagoginen tutkimus on hyvin vähäistä. Tämän tutkimuksen pohjalta ilmeni esimerkiksi, ettei absoluuttisen sävelkorvan omaava oppilas välttämättä päädy musiikin ammattilaiseksi sen enempää, kuin muutkaan oppilaat.
Absoluuttinen sävelkorva tarkoittaa kykyä tunnistaa ja tuottaa sävelkorkeuksia ilman referenssiääntä. Ilmiötä pidetään olemukseltaan äärimmäisenä, sekä lahjakkuuden merkkinä ja se on kiinnostanut paljon eri alojen tutkijoita.
Tutkielman teoreettinen viitekehys käsittelee niin äänen havaitsemiseen ja sen mekanismeihin, kuin absoluuttisen sävelkorvan ympärillä näyttäytyviin fysiologisiin ilmiöihin, kuten näkövammaisuuteen ja synestesiaan liittyvää tutkimusta.
Tämä pro gradu -tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, tarkemmin fenomenografista tutkimussuuntausta hyödyntäen. Tutkimukseen osallistui viisi henkilöä, jotka kaikki ovat musiikkikasvattajia: Kaksi musiikin hahmotusaineiden opettajaa, yksi soitonopettaja, yksi musiikinopettaja, sekä yksi kuoronjohtaja, joka on myös toiminut musiikinopettajana.
Tutkimuksen tulokset ovat monipuolisia. Musiikkikasvattajat pohtivat muun muassa absoluuttiseen sävelkorvaan vaikuttavia tekijöitä, absoluuttisen sävelkorvan omaavan oppilaan menestymistä, vahvuuksia, heikkouksia, absoluuttisen sävelkorvan omaavan oppilaan huomioimista ja tukemista, eriyttämistä opetuksessa ja absoluuttisen sävelkorvan roolia kuoroympäristössä. Lisäksi erilaiset fysiologiset ilmiöt absoluuttisen sävelkorvan ympärillä nousivat esiin tuloksissa, kuten synestesia, näkövammaisuus ja iän vaikutus absoluuttiseen sävelkorvaan.
Uutta tietoa saatiin liittyen absoluuttisen sävelkorvan pedagogiseen tutkimukseen, aiempi pedagoginen tutkimus on hyvin vähäistä. Tämän tutkimuksen pohjalta ilmeni esimerkiksi, ettei absoluuttisen sävelkorvan omaava oppilas välttämättä päädy musiikin ammattilaiseksi sen enempää, kuin muutkaan oppilaat.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34343]