Keltalakit : kotimaisen elokuvan ylioppilashahmot 1908–1941
Lammela, Totti (2023-03-20)
T. Lammela
20.03.2023
© 2023 Totti Lammela. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303201268
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202303201268
Tiivistelmä
Keltalakit. Kotimaisen elokuvan ylioppilashahmot 1908–1941 käsittelee Suomessa tehdyissä elokuvissa esiintyneitä ylioppilashahmoja. Ensimmäinen näistä nähtiin Vasikan häntä -lyhytelokuvassa vuonna 1908, vain vuosi ensimmäisen kotimaisen elokuvan ilmestymisestä. Vuoteen 1941 mennessä ylioppilashahmoja esiintyi yli 30 elokuvassa. Vuodesta 1935 lähtien ylioppilaita esiintyi elokuvissa vuosittain.
Tutkielman tarkoitus oli selvittää, miten ylioppilaita kuvattiin kotimaisissa elokuvissa ja oliko ylioppilashahmoissa havaittavissa muutoksia vuosikymmenien aikana. Tavoitteena oli kartoittaa kaikki aikakauden ylioppilashahmot. Tutkielman aineistona onkin ollut 32 pitkää elokuvaa ja kolme lyhytelokuvaa. Näiden lisäksi tarkastelun tukena on käytetty lehtien kirjoituksia tutkituista elokuvista. Periodisaation avulla on määritetty pysyvyyden suhdetta muutokseen. Tutkielman elokuvista oli muodostettavissa ajallisia ja temaattisia kokonaisuuksia, joiden tarkastelu mahdollisti yksittäistä elokuvaa laajempien kokonaisuuksien havaitsemisen. Aikakausien erot tulivat periodisaation avulla selkeämmin esiin.
Ylioppilashahmot olivat erityinen toimija, koska heidän roolinsa ei rajoittunut sukulaisuuteen tai ammattiin, kuten suurimmalla osalla muista tutkittujen elokuvien hahmoista. Erityislaatuisuutta korosti entisestään ylioppilaiden asema kansallisena symbolina ja suunnannäyttäjänä. Ylioppilashahmoilla oli kahdenlaisia tehtäviä. Komediaelokuvissa tehtävänä oli naurattaa katsojia tai toimia rakkaustarinan keskiössä. Draamaelokuvissa tehtäväkenttä oli laajempi, mutta yhdistävänä seikkana oli valistaminen. Ylioppilashahmo oli joko varoittava esimerkki tai ihanteellinen esikuva. Keskeisiä muutoksia tarkasteltavana ajanjaksona olivat ylioppilashahmon siirtyminen maaseudulta kaupunkiin ja ylioppilaan nuorentuminen. Siinä missä aikaisemmin ylioppilas nähtiin tovereiden seurassa kesää viettämässä, myöhemmin ylioppilas esiintyi yhä enemmän kaupungissa perheen ja opintojen parissa.
Elokuvien ylioppilashahmojen toiminnassa näkyi myös tosielämän ylioppilaiden haasteita. Ylioppilaita painoivat opintovelka ja yleinen rahattomuus. Asunnon löytäminen tuotti pulmia. Ylioppilashahmoa tavattiin myös aikakauden yleisten yhteiskunnallisten kysymysten äärellä. Heillä oli rooli kielikiistoissa, Suomen itsenäisyyden tavoittelussa ja sodissa.
Tutkielman tarkoitus oli selvittää, miten ylioppilaita kuvattiin kotimaisissa elokuvissa ja oliko ylioppilashahmoissa havaittavissa muutoksia vuosikymmenien aikana. Tavoitteena oli kartoittaa kaikki aikakauden ylioppilashahmot. Tutkielman aineistona onkin ollut 32 pitkää elokuvaa ja kolme lyhytelokuvaa. Näiden lisäksi tarkastelun tukena on käytetty lehtien kirjoituksia tutkituista elokuvista. Periodisaation avulla on määritetty pysyvyyden suhdetta muutokseen. Tutkielman elokuvista oli muodostettavissa ajallisia ja temaattisia kokonaisuuksia, joiden tarkastelu mahdollisti yksittäistä elokuvaa laajempien kokonaisuuksien havaitsemisen. Aikakausien erot tulivat periodisaation avulla selkeämmin esiin.
Ylioppilashahmot olivat erityinen toimija, koska heidän roolinsa ei rajoittunut sukulaisuuteen tai ammattiin, kuten suurimmalla osalla muista tutkittujen elokuvien hahmoista. Erityislaatuisuutta korosti entisestään ylioppilaiden asema kansallisena symbolina ja suunnannäyttäjänä. Ylioppilashahmoilla oli kahdenlaisia tehtäviä. Komediaelokuvissa tehtävänä oli naurattaa katsojia tai toimia rakkaustarinan keskiössä. Draamaelokuvissa tehtäväkenttä oli laajempi, mutta yhdistävänä seikkana oli valistaminen. Ylioppilashahmo oli joko varoittava esimerkki tai ihanteellinen esikuva. Keskeisiä muutoksia tarkasteltavana ajanjaksona olivat ylioppilashahmon siirtyminen maaseudulta kaupunkiin ja ylioppilaan nuorentuminen. Siinä missä aikaisemmin ylioppilas nähtiin tovereiden seurassa kesää viettämässä, myöhemmin ylioppilas esiintyi yhä enemmän kaupungissa perheen ja opintojen parissa.
Elokuvien ylioppilashahmojen toiminnassa näkyi myös tosielämän ylioppilaiden haasteita. Ylioppilaita painoivat opintovelka ja yleinen rahattomuus. Asunnon löytäminen tuotti pulmia. Ylioppilashahmoa tavattiin myös aikakauden yleisten yhteiskunnallisten kysymysten äärellä. Heillä oli rooli kielikiistoissa, Suomen itsenäisyyden tavoittelussa ja sodissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34207]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/