Koherenssin tunne ja sen yhteydet hyvinvointiin työkontekstissa

Abstract

Tässä kandidaatin tutkielmassa käsittelen koherenssin tunnetta ja sen yhteyksiä hyvinvointiin työkontekstissa tutkittuna. Lisäksi tarkastelen tutkielmassa sitä, mitkä tekijät työssä vaikuttavat työntekijöiden koherenssin tunteeseen. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tavoitteena on luoda kokonaiskuva tutkimusaiheestani. Koska koherenssin tunteeseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu työkontekstissa suhteellisen vähän, niin on tämän katsauksen pääpaino koherenssin tunteen ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien tarkastelussa.

Koska koherenssin tunteen taustateoria, salutogeneesi, on suhteellisen uusi, eikä se ole viitekehyksenä ainakaan vielä kovin laajassa käytössä, niin kuvailen tutkielmassani tätä teoriaa suhteellisen perusteellisesti varsinaisten tutkimuskysymysteni taustaksi. Lyhyesti voidaan kuitenkin todeta, että salutogeneesi on tieteellinen suuntautuminen, joka keskittyy terveyden alkuperän tutkimiseen. Teorian ytimessä on ajatus siitä, että elämänkokemusten myötä kehittyvä vahva koherenssin tunne auttaa ihmistä hyödyntämään niitä elämän resursseja, joiden avulla erilaisista stressitekijöistä voidaan selvitä ja stressiä voidaan hallita onnistuneesti. Koherenssin tunne voidaan määritellä kolmen ydinosa-alueen kautta, joita ovat mielekkyys, ymmärrettävyys ja hallittavuus. Salutogeneesin kehittäjä, Aaron Antonovsky arvioi, että mielekkyys, jolla viitataan ihmisen kykyyn nähdä merkityksellisiä sekä panostamisen ja sitoutumisen arvoisia asioita omassa elämässä, olisi osa-alueista kaikkein tärkein. Koherenssin tunteen motivationaalisena osa-alueena mielekkyys luokin kestävää pohjaa myös kyvylle ymmärtää ja hallita elämää.

Tutkielmani tulosten pohjalta voidaan todeta, että koherenssin tunne on positiivisessa yhteydessä useisiin työntekijöiden hyvinvointiin liittyviin tekijöihin. Koherenssin tunne näyttää myös moderoivan epäsuotuisten työolojen vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Näin ollen vahvan koherenssin tunteen omaavat työntekijät välttyivätkin muita työntekijöitä todennäköisemmin esimerkiksi koronapandemian tai korkean työkuorman negatiivisilta vaikutuksilta heidän hyvinvointiinsa. Tutkielmani tulokset antavat myös viitteitä siitä, että ainakin työhön liittyvät resurssit ja psykososiaalinen työympäristö ovat työntekijöiden koherenssin tunteeseen vaikuttavia tekijöitä. Tulokset ovat suhteellisen yhdenmukaisia sekä Antonovskyn asettamien hypoteesien että salutogeneesin alalla käydyn ajankohtaisen keskustelun kanssa.