Happirikastinhoitoa saavat aikuispotilaat Oulun yliopistollisessa sairaalassa
Ylönen, Akseli (2023-04-14)
A. Ylönen
14.04.2023
© 2023 Akseli Ylönen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304141384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304141384
Tiivistelmä
Happirikastinhoidon tiedetään parantavan ennustetta keuhkoahtaumatautipotilailla (COPD) vaikeassa hypoksemiassa. COPD-potilaiden happihoidon aloituskriteereitä sovelletaan yleisesti myös muiden kroonista hengitysvajausta sairastavien potilaiden kohdalla, vaikka tutkimusnäyttö happirikastinhoidon ennustehyödyistä muiden keuhkosairauksien suhteen onkin rajallista. Kotihappihoidon tiedetään lisääntyneen viime vuosikymmenten aikana, mutta tarkkaa tietoa kotihappihoitoa saavista potilaista Suomessa tai Pohjois-Pohjanmaalla ei ole.
Tässä tutkimuksessa kuvattiin kotihappihoitoa erilaisista syistä saavat potilaat Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka tarkasti kotihappihoidon aloituksessa noudatetaan suosituksia ja COPD-potilaiden happihoidon aloituskriteereitä.
Tutkimuksen aineisto koostui OYS:n hengitysapuvälinelainaamon tiedossa olevista aikuispotilaista, joilla oli happirikastin käytössä vuonna 2019. Tutkimuksessa selvitettiin potilaiden hengitysvajauksen taustalla olevat sairaudet, aloitusvaiheen valtimoveren verikaasuanalyysitulos ja muita kliinisiä tietoja (mm. ikä, tupakointitausta, sukupuoli, elossaolo, pituus, paino, muu hengityksen tukihoito).
Aineistoon valittiin 154 potilasta. Niukka enemmistö oli naisia (52 %) ja potilaiden keski- ikä 70,8 vuotta. Suurin osa oli ylipainoisia (BMI:n mediaani 28) sekä aiemmin tupakoineita (70 %). 60 %:lla koko aineistosta oli hoidon aloitusvaiheessa vaikea hypoksemia eli valtimoveren happiosapaine < 7,3 kPa. Puolella aineistosta oli useampi kuin yksi sairaus hengitysvajauksen taustalla. COPD oli yleisin happihoidon syy (53 %). COPD-potilaista 67 %:lla oli valtimoveren happiosapaine <7,3 kPa hoidon aloitusvaiheessa, kun taas muilla potilailla vastaava lukema oli 47 %. Muilla potilailla oli useammin (28 %) happiosapaine > 8,0 kPa hoidon aloitusvaiheessa kuin COPD-potilailla (12 %). Tutkimuksen seuranta-aika oli noin 2,5 vuotta.
Keuhkoahtaumatauti oli happirikastinhoidon yleisin syy Oulun yliopistollisen sairaalan alueella vuonna 2019. Muut kuin COPD-potilaat olivat todennäköisemmin ylipainoisia ja tupakoineet COPD-potilaita huomattavasti vähemmän. Happirikastinhoidon aloitukseen liittyviä suosituksia noudatettiin keuhkoahtaumatautipotilailla tarkemmin kuin muilla potilailla. Tämän tutkimuksen perusteella jatkossa olisi hyvä kiinnittää huomiota happirikastinhoidon aloituskäytäntöjen toteutumiseen erityisesti muilla kuin keuhkoahtaumatautipotilailla.
Tässä tutkimuksessa kuvattiin kotihappihoitoa erilaisista syistä saavat potilaat Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS). Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka tarkasti kotihappihoidon aloituksessa noudatetaan suosituksia ja COPD-potilaiden happihoidon aloituskriteereitä.
Tutkimuksen aineisto koostui OYS:n hengitysapuvälinelainaamon tiedossa olevista aikuispotilaista, joilla oli happirikastin käytössä vuonna 2019. Tutkimuksessa selvitettiin potilaiden hengitysvajauksen taustalla olevat sairaudet, aloitusvaiheen valtimoveren verikaasuanalyysitulos ja muita kliinisiä tietoja (mm. ikä, tupakointitausta, sukupuoli, elossaolo, pituus, paino, muu hengityksen tukihoito).
Aineistoon valittiin 154 potilasta. Niukka enemmistö oli naisia (52 %) ja potilaiden keski- ikä 70,8 vuotta. Suurin osa oli ylipainoisia (BMI:n mediaani 28) sekä aiemmin tupakoineita (70 %). 60 %:lla koko aineistosta oli hoidon aloitusvaiheessa vaikea hypoksemia eli valtimoveren happiosapaine < 7,3 kPa. Puolella aineistosta oli useampi kuin yksi sairaus hengitysvajauksen taustalla. COPD oli yleisin happihoidon syy (53 %). COPD-potilaista 67 %:lla oli valtimoveren happiosapaine <7,3 kPa hoidon aloitusvaiheessa, kun taas muilla potilailla vastaava lukema oli 47 %. Muilla potilailla oli useammin (28 %) happiosapaine > 8,0 kPa hoidon aloitusvaiheessa kuin COPD-potilailla (12 %). Tutkimuksen seuranta-aika oli noin 2,5 vuotta.
Keuhkoahtaumatauti oli happirikastinhoidon yleisin syy Oulun yliopistollisen sairaalan alueella vuonna 2019. Muut kuin COPD-potilaat olivat todennäköisemmin ylipainoisia ja tupakoineet COPD-potilaita huomattavasti vähemmän. Happirikastinhoidon aloitukseen liittyviä suosituksia noudatettiin keuhkoahtaumatautipotilailla tarkemmin kuin muilla potilailla. Tämän tutkimuksen perusteella jatkossa olisi hyvä kiinnittää huomiota happirikastinhoidon aloituskäytäntöjen toteutumiseen erityisesti muilla kuin keuhkoahtaumatautipotilailla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34547]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/