Uskonnonopetus muutoksessa?
Veteläinen, Aino (2023-04-16)
A. Veteläinen
16.04.2023
© 2023 Aino Veteläinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304161392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304161392
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa kuvataan katsomusopetuksen nykytilaa ja sen ongelmakohtia. Tarkoituksena on kartoittaa nykyisen uskonnonopetuksen uudistamistarpeita sekä esitellä vaihtoehtoisia opetusmalleja. Nykyinen katsomusopetus koostuu tunnustuksettomasta uskonnonopetuksesta sekä elämänkatsomustiedosta. Opetus määräytyy oppilaalle hänen oman vakaumuksellisen jäsenyytensä perusteella.
Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta nykyisen mallin tukevan erityisesti vähemmistöuskontoja, antaen kaikille mahdollisuuden osallistua katsomusopetukseen. Kumminkin nykyisellä mallilla on ongelmakohtia liittyen yhdenvertaisuuteen, oppiaineen suosioon, opettajien pätevyyteen sekä oppimateriaalien vähyyteen. Lisäksi opetusta varjostaa evankelisluterilaisen opetuksen oppilasmäärien väheneminen ja islamin sekä elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kasvu. Tämä demografinen muutos pakottaa tekemään muutoksia nykyiseen opetukseen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Lisäksi kysymys yhdenvertaisuudesta nousee esille puhuttaessa evankelisluterilaisen opetuksen erityisasemasta. Tähän ratkaisuna on esitetty luopumista katsomukselliseen jäsenyyteen perustustuvasta opetuksesta. Opetusta voitaisiin muuttaa kaikille yhteiseen katsomusopetukseen ja näin kunnioittaa aiempaa enemmän oppilaan ja huoltajan omaa valintaa.
Ensimmäisenä tutkielmassa tarkastellaan katsomusopetuksen lähtökohtia peruskoulussa. Kerrotaan, millainen on uskonnonopetuksen historia ja miten se on vaikuttanut siihen, että uskontoa koetaan olevan tärkeää opettaa peruskoulussa vielä tänäkin päivänä. Tutkielmassa esitellään Opetushallituksen luomaa Perusopetuksen opetussuunnitelmaa sekä sen tavoitteita ja asiasisältöjä. Katsomusopetukseen liittyy paljon suomalaisia ja kansainvälisiä lakeja, jotka määrittävät, kuinka opetusta tulee tarjota koulussa ja yhteiskunnassa. Tutkielmassa kootaan näitä yhteen luoden siten kattavan kokonaisuuden opetuksen nykyisestä tilasta.
Pitkän aikavälin ratkaisuna katsomusopetukselle esitellään viisi katsomusopetuksen didaktista mallia, josta yksi on nykyinen malli. Yhteiskunnallisessa keskustelussa suosittu vaihtoehto nykyiselle opetukselle on katsomusaineiden yhdistäminen kaikille yhteiseksi oppiaineeksi. Tutkielmassa arvioidaan ja vertaillaan erilaisia didaktisia malleja kokoamalla tutkimustietoa Euroopasta sekä erityisesti pohjoismaista. Lopuksi kootaan näiden tietojen varassa pohdinta siitä, miten nykyistä opetusta tulisi kehittää.
Tutkielma on teoreettinen tarkastelu siitä, millainen on uskonnonopetuksen historia, mitkä ovat opetuksen lähtökohdat ja millaisia vaihtoehtoisia katsomusopetuksen didaktisia malleja on esitetty.
Tämän tutkielman perusteella voidaan todeta nykyisen mallin tukevan erityisesti vähemmistöuskontoja, antaen kaikille mahdollisuuden osallistua katsomusopetukseen. Kumminkin nykyisellä mallilla on ongelmakohtia liittyen yhdenvertaisuuteen, oppiaineen suosioon, opettajien pätevyyteen sekä oppimateriaalien vähyyteen. Lisäksi opetusta varjostaa evankelisluterilaisen opetuksen oppilasmäärien väheneminen ja islamin sekä elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kasvu. Tämä demografinen muutos pakottaa tekemään muutoksia nykyiseen opetukseen pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Lisäksi kysymys yhdenvertaisuudesta nousee esille puhuttaessa evankelisluterilaisen opetuksen erityisasemasta. Tähän ratkaisuna on esitetty luopumista katsomukselliseen jäsenyyteen perustustuvasta opetuksesta. Opetusta voitaisiin muuttaa kaikille yhteiseen katsomusopetukseen ja näin kunnioittaa aiempaa enemmän oppilaan ja huoltajan omaa valintaa.
Ensimmäisenä tutkielmassa tarkastellaan katsomusopetuksen lähtökohtia peruskoulussa. Kerrotaan, millainen on uskonnonopetuksen historia ja miten se on vaikuttanut siihen, että uskontoa koetaan olevan tärkeää opettaa peruskoulussa vielä tänäkin päivänä. Tutkielmassa esitellään Opetushallituksen luomaa Perusopetuksen opetussuunnitelmaa sekä sen tavoitteita ja asiasisältöjä. Katsomusopetukseen liittyy paljon suomalaisia ja kansainvälisiä lakeja, jotka määrittävät, kuinka opetusta tulee tarjota koulussa ja yhteiskunnassa. Tutkielmassa kootaan näitä yhteen luoden siten kattavan kokonaisuuden opetuksen nykyisestä tilasta.
Pitkän aikavälin ratkaisuna katsomusopetukselle esitellään viisi katsomusopetuksen didaktista mallia, josta yksi on nykyinen malli. Yhteiskunnallisessa keskustelussa suosittu vaihtoehto nykyiselle opetukselle on katsomusaineiden yhdistäminen kaikille yhteiseksi oppiaineeksi. Tutkielmassa arvioidaan ja vertaillaan erilaisia didaktisia malleja kokoamalla tutkimustietoa Euroopasta sekä erityisesti pohjoismaista. Lopuksi kootaan näiden tietojen varassa pohdinta siitä, miten nykyistä opetusta tulisi kehittää.
Tutkielma on teoreettinen tarkastelu siitä, millainen on uskonnonopetuksen historia, mitkä ovat opetuksen lähtökohdat ja millaisia vaihtoehtoisia katsomusopetuksen didaktisia malleja on esitetty.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37254]