Pudasjärven lukiolaisten käsityksiä heidän murteestaan
Pätsi, Essi (2023-02-02)
E. Pätsi
02.02.2023
© 2023 Essi Pätsi. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202302021089
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202302021089
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tutkin Pudasjärven lukiolaisten käsityksiä heidän murteestaan. Selvitän, kokevatko informanttini käyttävänsä enemmän itäisiä (Kainuun murteen) vai läntisiä (Oulun seudun murteen) murrevariantteja. Tutkin heidän kokemuksiaan ts-yhtymän, tk-yhtymän sekä sinä-persoonapronominin käytöstä. Tutkin myös sitä, minkä murteen puhujiksi he identifioituvat.
Aineistoni olen kerännyt kyselylomakkeella syksyllä 2022. Olen analysoinut lomakkeella saamiani vastauksia sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella otteella. Analyysissa olen ottanut huomioon sen, missä päin Pudasjärveä informanttini asuvat. Tutkielmassani olen myös esitellyt aiempia tutkimuksia ja verrannut saamiani tuloksia niihin. Teoriaosuudessa olen esitellyt keskeisten käsitteiden lisäksi kansanlingvistiikkaa ja kansandialektologiaa.
Tutkimuksestani selviää, että Pudasjärven lukiolaiset kokevat käyttävänsä enemmän läntisiä variantteja. ts-yhtymässä hallitsee läntinen tt-variantti. tt-varianttia koetaan käytettävän eniten myös sellaisissa tapauksissa, joissa yksinäis-t:llinenkin muoto olisi mahdollinen. Itäistä ht-varianttia koetaan käytettävän eniten kaupungin itäpuoliskolla. tk-yhtymästä koetaan käytettävän eniten Oulun seudun murteelle tyypillistä assimiloitunutta kk-muotoa. Sinä-pronominista eniten koetaan käytettävän Oulun seudun murteelle tyypillistä nää-varianttia. Tässä on kuitenkin vaihtelua lausetyypin mukaan: kysymyslauseessa nää-variantti koetaan luonnollisimmaksi, kun taas väitelauseessa sää-variantti. Tutkimuksestani selviää myös, että informanttieni murreidentiteetti on epäselvä. Suurin osa heistä ei osaa sanoa, mitä murretta he kokevat puhuvansa. Enemmän on kuitenkin Oulun murteen puhujiksi identifioituvia kuin Kainuun murteen puhujiksi identifioituvia.
Aineistoni olen kerännyt kyselylomakkeella syksyllä 2022. Olen analysoinut lomakkeella saamiani vastauksia sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella otteella. Analyysissa olen ottanut huomioon sen, missä päin Pudasjärveä informanttini asuvat. Tutkielmassani olen myös esitellyt aiempia tutkimuksia ja verrannut saamiani tuloksia niihin. Teoriaosuudessa olen esitellyt keskeisten käsitteiden lisäksi kansanlingvistiikkaa ja kansandialektologiaa.
Tutkimuksestani selviää, että Pudasjärven lukiolaiset kokevat käyttävänsä enemmän läntisiä variantteja. ts-yhtymässä hallitsee läntinen tt-variantti. tt-varianttia koetaan käytettävän eniten myös sellaisissa tapauksissa, joissa yksinäis-t:llinenkin muoto olisi mahdollinen. Itäistä ht-varianttia koetaan käytettävän eniten kaupungin itäpuoliskolla. tk-yhtymästä koetaan käytettävän eniten Oulun seudun murteelle tyypillistä assimiloitunutta kk-muotoa. Sinä-pronominista eniten koetaan käytettävän Oulun seudun murteelle tyypillistä nää-varianttia. Tässä on kuitenkin vaihtelua lausetyypin mukaan: kysymyslauseessa nää-variantti koetaan luonnollisimmaksi, kun taas väitelauseessa sää-variantti. Tutkimuksestani selviää myös, että informanttieni murreidentiteetti on epäselvä. Suurin osa heistä ei osaa sanoa, mitä murretta he kokevat puhuvansa. Enemmän on kuitenkin Oulun murteen puhujiksi identifioituvia kuin Kainuun murteen puhujiksi identifioituvia.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37744]