”Kun teet toiselle hyvän mielen, sinullekin tulee hyvä mieli.” : luokanopettajien kokemuksia luokkayhteisön hyvinvoinnin rakentumisesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitämme luokanopettajien kokemuksia hyvinvoinnin rakentumisesta luokkayhteisössä. Hyvinvointi on vuorovaikutteinen ilmiö ja rakentuu yhteisössä osin sen sisäisten suhteiden varaan. Opettajat ovat luokkayhteisössä vastuussa hyvinvointia tukevan kasvatustyön toteuttamisesta, mutta myös oppilailla on roolinsa luokkayhteisön hyvinvoinnin rakentumisessa. Luokkayhteisö on yksi merkittävimmistä yhteisöistä lasten ja nuorten elämässä. Suomalaisen peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa 2014 opetuksen tarkoitukseksi kerrotaan inhimillisen kasvun ja sivistyksen edistämisen lisäksi hyvinvoinnin edistäminen. Tämän vuoksi hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen tutkiminen koulukontekstissa on merkityksellistä.

Mediassa ja tutkimuksissa on tuotu voimakkaasti ilmi tämän hetken tilannetta koulumaailmassa; opettajat ovat uupuneita, alati lisääntyvä työmäärä kuormittaa ja esimerkiksi inkluusio sekä suuret luokkakoot ovat aiheuttaneet haasteita työssä jaksamiselle. Oppilaiden hyvinvointi huolestuttaa myös; häiriökäyttäytyminen, pahoinvointi sekä nuorten väkivaltaisuus ovat lisääntyneet. Nämä huolet antavat aihetta pohtia ratkaisuja ja tutkia mahdollisuuksia edistää hyvinvointia. Useimmiten hyvinvointitutkimus keskittyy laajemman kouluyhteisön tai yksilöiden, kuten oppilaiden tai opettajien erillisen hyvinvoinnin tarkasteluun. Tässä tutkimuksessa fokusoimme näkökulman luokkayhteisöön. Luokanopettajat ovat vastuussa luokkayhteisössä sekä opetuksen toteuttamisesta että inhimillisen kasvun mahdollistamisesta. Heidän kokemuksensa ovat näin ollen merkityksellisiä koulun kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta.

Tutkimuskysymyksemme ovat: 1. Mistä ja miten hyvinvointi rakentuu luokkayhteisössä luokanopettajien kokemusten mukaan? ja 2. Mikä on luokanopettajien kokemusten mukaan hyvinvoinnin merkitys luokkayhteisön vuorovaikutussuhteille? Luokkayhteisöllä viittaamme tässä tutkimuksessa yhteisöön, jossa opettaja toimii lukuvuoden ajan saman oppilasryhmän ja ohjaajien kanssa. Toteutimme tutkimuksen laadullisesti hyödyntämällä fenomenologista lähestymistapaa. Kokosimme aineiston avoimina kirjoitelmina maalis-elokuussa 2022. Analysoimme aineiston teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksemme tulosten mukaan luokkayhteisön hyvinvointi rakentuu luokan olosuhteista, sosiaalisista suhteista, mahdollisuudesta itsensä toteuttamiseen ja terveydentilasta. Hyvinvointi rakentuu luokkayhteisössä oppilaan ja opettajan yksilöllisistä hyvinvoinnin kokemuksista sekä vuorovaikutuksen ja yhteisen toiminnan myötä muodostuvasta yhteisöllisestä kokemuksesta. Luokanopettajan rooli ja vastuu luokkayhteisön hyvinvoinnin rakentumisessa on merkittävä. Tutkimustuloksemme osoittavat, että hyvinvointi on luokanopettajien kokemusten mukaan merkityksellistä luokkayhteisön vuorovaikutussuhteille. Tulostemme mukaan hyvinvointi ja vuorovaikutus heijastavat toisiaan, eli niiden merkityssuhde on kaksisuuntainen. Luokkayhteisön hyvinvointi ja vuorovaikutus heijastuvat myös oppimiseen. Tutkimuksemme osoittaa luokkayhteisön hyvinvoinnin olevan merkityksellistä sekä oppilaiden että opettajan näkökulmasta ja korostaa toimivan vuorovaikutuksen merkitystä osana hyvinvoivaa luokkayhteisöä.