D-vitamiini ja sen vaikutus immuunijärjestelmään

Abstract

D-vitamiinin vaikutusta immuunijärjestelmään on tutkittu läpi vuosien, mutta vuonna 2019 maailmanlaajuinen pandemia antoi ponnahduslaudan sen immuunijärjestelmää tehostavien vaikutuksien tutkimiselle. D-vitamiinia tarvitaan normaaliin immuunipuolustukseen, ja lumekontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että veren kalsidiolin ollessa alle 25 nmol/l, eli vaikeaan D-vitamiinipuutokseen liittyy suurentunut ylähengitystieinfektion riski. Väestötutkimukset viittaavat myös siihen, että infektioriski voi olla suurentunut jo alle 75 nmol/l pitoisuudella (Paakkari, 2022).

Paakkari kirjoittaa Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim:issa (2022) myös siitä, että koronavirusinfektioon sairastumisen riskin on todettu olleen suurempi niillä, joiden veren kalsidiolipitoisuus on ollut alle 50 tai 75 nmol/l. Kuitenkin toistaiseksi tiedetään vain, että vaikka riittävä D-vitamiinitaso vaikuttaa suojaavan infektiolta, jo alkaneessa infektiossa sen merkitys on epävarma.

D-vitamiinin tiedetään vaikuttavan luuston terveyteen ja kehon kalsiumtasapainoon, mutta on ilmeistä, ettei luusto ole ainoa säätelykohde. D-vitamiinilla on vaikutuksia noin 1 000 geeniin lähes kaikissa elimistön kudoksissa (Paakkari, 2022), mikä viittaa sen laaja-alaisiin tehtäviin kehossa. Pienimuotoiset plasebokontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että D-vitamiinihoidolla on edullisia vaikutuksia tulehdusta mittaaviin veriarvoihin ja mahdollisesti taudin kulkuun. Koronavirusinfektion tutkimuksissa on viitteitä siitä, että vaikean, tehohoitoa vaativan infektion vaara on suurempi, jos veren D-vitamiinipitoisuus on matala (Paakkari, 2022).