ADHD-oireisen lapsen tukeminen esiopetuksessa
Eskola, Amanda; Jylli, Jelena (2023-04-27)
A. Eskola; J. Jylli
27.04.2023
© 2023 Amanda Eskola, Jelena Jylli. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304271473
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304271473
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassamme tarkastelemme keinoja, joilla varhaiskasvatuksen opettaja voi tukea ADHD-oireista lasta esiopetuksessa. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä ADHD-diagnoosien määrä on ollut suuressa kasvussa, minkä vuoksi varhaiskasvatuksen opettajan tietoisuuden lisääminen ja toimivien tukimuotojen toteutuminen on merkittävää ADHD-oireisen lapsen oppimisen ja kehityksen kannalta. Tällä tutkimuksella pyrimme löytämään vastauksia siihen, millaiset pedagogiset keinot tukisivat ADHD-oireista lasta esiopetuksen arjessa. Tutkimuskysymyksemme on: Miten varhaiskasvatuksen opettaja voi tukea ADHD-oireista lasta esiopetuksessa?
Olemme toteuttaneet tutkielmamme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä olemme hyödyntäneet sekä kotimaisia että kansainvälisiä väitöskirjoja, tieteellisiä artikkeleita, aiempia tutkimuksia sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Lähdekirjallisuuden pohjalta ryhmittelimme tulokset eri kategorioihin, joita ovat: rutiinien ja struktuurin ylläpitäminen, toimintaympäristön muokkaaminen, lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, itsesäätelytaitojen harjoituttaminen ja toiminnanohjauksen tukeminen, palaute ja lapsen toiminnan vahvistaminen sekä monialaisen yhteistyön toteuttaminen.
Tutkimuksemme tulokset osoittavat, kuinka varhaiskasvatuksen opettajan on tärkeää tukea ADHD-oireista lasta esiopetuksen arjessa usealla eri osa-alueella monipuolisesti eri menetelmiä hyödyntäen. Varhaiskasvatuksen opettajan sensitiivisyydellä, vuorovaikutustaidoilla ja lasten kohtaamisella on suuri merkitys tuen toteuttamiseen. Tuen toteuttamisessa tulee huomioida lapsen yksilöllisyyden sekä toimintaympäristön yhteensopivuus eli ympäristöä tulee muokata lapsen tarpeita vastaavaksi. Selkeä päivärytmi ja struktuuri mahdollistavat toiminnan ennakoinnin sekä sujuvoittavat siirtymätilanteita. Monialainen yhteistyö takaa lapsen kokonaisvaltaisen tukemisen ja on välttämätöntä toimivan tuen toteuttamiseksi. Tuloksissa korostuu opettajan toiminnan ja sensitiivisyyden merkitys lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä itsesäätelytaitojen kehittymisessä. Positiivinen palaute ja vahvuuksien huomioiminen ovat avaintekijöitä lapsen tuen tarpeisiin vastaamisessa.
Olemme toteuttaneet tutkielmamme kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä olemme hyödyntäneet sekä kotimaisia että kansainvälisiä väitöskirjoja, tieteellisiä artikkeleita, aiempia tutkimuksia sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Lähdekirjallisuuden pohjalta ryhmittelimme tulokset eri kategorioihin, joita ovat: rutiinien ja struktuurin ylläpitäminen, toimintaympäristön muokkaaminen, lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen, itsesäätelytaitojen harjoituttaminen ja toiminnanohjauksen tukeminen, palaute ja lapsen toiminnan vahvistaminen sekä monialaisen yhteistyön toteuttaminen.
Tutkimuksemme tulokset osoittavat, kuinka varhaiskasvatuksen opettajan on tärkeää tukea ADHD-oireista lasta esiopetuksen arjessa usealla eri osa-alueella monipuolisesti eri menetelmiä hyödyntäen. Varhaiskasvatuksen opettajan sensitiivisyydellä, vuorovaikutustaidoilla ja lasten kohtaamisella on suuri merkitys tuen toteuttamiseen. Tuen toteuttamisessa tulee huomioida lapsen yksilöllisyyden sekä toimintaympäristön yhteensopivuus eli ympäristöä tulee muokata lapsen tarpeita vastaavaksi. Selkeä päivärytmi ja struktuuri mahdollistavat toiminnan ennakoinnin sekä sujuvoittavat siirtymätilanteita. Monialainen yhteistyö takaa lapsen kokonaisvaltaisen tukemisen ja on välttämätöntä toimivan tuen toteuttamiseksi. Tuloksissa korostuu opettajan toiminnan ja sensitiivisyyden merkitys lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä itsesäätelytaitojen kehittymisessä. Positiivinen palaute ja vahvuuksien huomioiminen ovat avaintekijöitä lapsen tuen tarpeisiin vastaamisessa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37125]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/