Miten perusopetus tukee esimurrosikäisen lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä?

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan sitä, miten suomalainen perusopetusjärjestelmä tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä esimurrosiässä. Esimurrosikää kehitysvaiheena on syytä tarkastella, sillä se tuo mukanaan suuria muutoksia lapsen persoonallisessa, älyllisessä, sosiaalisessa ja fyysisessä kehityksessä.

Tutkielma on tutkimusotteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimusmetodeina on käytetty kuvailevaa kirjallisuuskatsausta sekä haastattelua. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin on muodostettu tutkielman aiheen kannalta keskeinen teoreettinen viitekehys. Haastattelemalla kasvatusalan ammattilaisia on puolestaan saatu selville tutkielman aiheeseen liittyviä keskeisiä käytännön näkökulmia.

Tutkielman tuloksena saatiin selville, että perusopetuksella on lapsen esimurrosiässä tapahtuvan kasvun ja kehityksen kannalta merkittävä rooli. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa esimurrosikä ei käsitteenä ilmene. Opetussuunnitelman tulkinnanvaraisuuden vuoksi esimurrosikään liittyvä kasvun ja kehityksen tuki toteutuu ensisijaisesti käytännön kasvatus- ja opetustyössä.

Tutkielman luotettavuuden kannalta merkittävinä tekijöinä voidaan pitää vertaisarvioitua tutkimuskirjallisuutta sekä haastateltavien pedagogiseen ammattitaitoon pohjautuvaa haastatteluaineistoa. Tutkielma tarjoaa aiheesta kiinnostuneille katsauksen siitä, mitä esimurrosikä kehitysvaiheena pitää sisällään, ja miten se saattaa näkyä koulun arjessa.