Yhdysluokkaopetus oppilaan oppimisen näkökulmasta
Arponen, Veera (2023-04-12)
Arponen, Veera
V. Arponen
12.04.2023
© 2023 Veera Arponen. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304121364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202304121364
Tiivistelmä
Yhdysluokat ovat olleet tyypillisiä etenkin kyläkouluissa, mutta enenevissä määrin niitä on perustettu myös niin sanottuihin kaupunkikouluihin. Yhdysluokalla tarkoitetaan oppilasryhmää, jossa opiskelee kahden tai useamman eri vuosiluokan oppilaita. Kandidaatin tutkielmani tavoitteena on selvittää, millaisia opetuskäytänteitä yhdysluokassa on. Pyrin selvittämään, mitkä yhdysluokan käytänteistä edistävät ja mitkä puolestaan haittaavat oppilaan oppimista. Tutkimusmenetelmänä käytän kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka aineistona olen käyttänyt aiempaa tutkimuskirjallisuutta. Tutkielmani on rajattu suomalaisiin alakouluihin.
Yhdysluokan heterogeenisyys nähdään yhtenä tärkeänä yhdysluokan ja sen opetuksen vahvuutena. Nuoremmat oppilaat harjoittelevat taitojaan lähikehityksen vyöhykkeellä ja vanhemmat oppilaat voivat kerrata aiemmin oppimaansa. Yhdysluokkaopetusta on mahdollista toteuttaa oppilaskeskeisiä ja monipuolisia opetusmenetelmiä käyttäen, jolloin oppilaan koulutaidot ja sosiaaliset kehittyvät. Etenkin yhteistoiminnallisuus on yksi keskeisimmistä oppimista edistävistä tekijöistä yhdysluokassa. Toisaalta oppilaiden eri-ikäisyyden kääntöpuolena on oppilaiden väliset tasoerot ja niiden mahdollinen kasvaminen. Opetussuunnitelmat ja siten opetuskäytänteet eivät ota riittävästi huomioon yhdysluokan oppilaan tarpeita. Tarvitaan lisää tutkimusta yhdysluokista. Myös opettajat tarvitsevat tietoa ja koulutusta yhdysluokkaopetuksesta.
Viittaan tutkielmassani väitöskirjoihin, vertaisarvioituihin artikkeleihin ja muuhun tieteelliseen kirjallisuuteen. Yhdysluokkiin kohdistuva tutkimus on kukoistanut edellisen kerran 2010-luvun puolivälissä, joten käyttämäni lähteet ovat suhteellisen vanhoja. Tutkimus on myös kohdistunut kyläkouluihin, mutta tulokset ovat sovellettavissa kaupunkikoulujen yhdysluokkiin.
Yhdysluokan heterogeenisyys nähdään yhtenä tärkeänä yhdysluokan ja sen opetuksen vahvuutena. Nuoremmat oppilaat harjoittelevat taitojaan lähikehityksen vyöhykkeellä ja vanhemmat oppilaat voivat kerrata aiemmin oppimaansa. Yhdysluokkaopetusta on mahdollista toteuttaa oppilaskeskeisiä ja monipuolisia opetusmenetelmiä käyttäen, jolloin oppilaan koulutaidot ja sosiaaliset kehittyvät. Etenkin yhteistoiminnallisuus on yksi keskeisimmistä oppimista edistävistä tekijöistä yhdysluokassa. Toisaalta oppilaiden eri-ikäisyyden kääntöpuolena on oppilaiden väliset tasoerot ja niiden mahdollinen kasvaminen. Opetussuunnitelmat ja siten opetuskäytänteet eivät ota riittävästi huomioon yhdysluokan oppilaan tarpeita. Tarvitaan lisää tutkimusta yhdysluokista. Myös opettajat tarvitsevat tietoa ja koulutusta yhdysluokkaopetuksesta.
Viittaan tutkielmassani väitöskirjoihin, vertaisarvioituihin artikkeleihin ja muuhun tieteelliseen kirjallisuuteen. Yhdysluokkiin kohdistuva tutkimus on kukoistanut edellisen kerran 2010-luvun puolivälissä, joten käyttämäni lähteet ovat suhteellisen vanhoja. Tutkimus on myös kohdistunut kyläkouluihin, mutta tulokset ovat sovellettavissa kaupunkikoulujen yhdysluokkiin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34329]