Aspartyyliglukosaminuria
Narraway, Katariina (2023-01-04)
K. Narraway
04.01.2023
© 2023 Katariina Narraway. Ellei toisin mainita, uudelleenkäyttö on sallittu Creative Commons Attribution 4.0 International (CC-BY 4.0) -lisenssillä (https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/). Uudelleenkäyttö on sallittua edellyttäen, että lähde mainitaan asianmukaisesti ja mahdolliset muutokset merkitään. Sellaisten osien käyttö tai jäljentäminen, jotka eivät ole tekijän tai tekijöiden omaisuutta, saattaa edellyttää lupaa suoraan asianomaisilta oikeudenhaltijoilta.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202301041007
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202301041007
Tiivistelmä
Aspartyyliglukosaminuria on resessiivisesti periytyvä sairaus. AGU-tauti kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, sillä sitä esiintyy Suomessa huomattavasti enemmän kuin muualla maailmassa. Sairaus on kuitenkin todella harvinainen.
AGU-taudin selkein piirre on kehitysvammaisuus. Elinajanodote on selkeästi lyhentynyt, naisille ollessa vain 35 vuotta ja miehillä 40 vuotta. AGU-taudille ei ole olemassa parannuskeinoa, joten sairautta hoidetaan vain ilmenevien oireiden mukaisesti. Kuitenkin useita eri mahdollisuuksia tutkitaan AGU-taudin parantamiseksi.
AGU-tauti aiheutuu aspartyyliglukosaminidaasi-entsyymiä koodaavan geenin mutaatiosta. AGA-entsyymi on lysosomaalinen hydrolaasi, joka osallistuu oligosakkaridien hajotukseen. Maailmalla tunnetaan useita erilaisia mutaatioita, jotka aiheuttavat erilaisia rakenteellisia muutoksia AGA-entsyymiin. Suomessa yleisin mutaatio on kaksoispistemutaatio, jonka seurauksena tapahtuu kahden aminohapon korvautuminen toisilla aminohapoilla. Tämä mutaatio aiheuttaa AGA-entsyymin laskostumisen epäonnistumisen ja täten entsyymi jää epäaktiiviseksi. Oligosakkaridien kertyminen vaurioittaa etenkin keskushermostoa, jonka vuoksi potilaiden kognitiiviset kyvyt heikkenevät merkittävästi vuosien varrella.
Mahdollisiksi parannuskeinoiksi on tutkittu eri menetelmiä, jotka keskittyvät entsyymin aktiivisuuden lisäämiseen tai substraatin synteesin inhiboimiseen. Lisäksi geeninsiirtoa on tutkittu esimerkiksi adenovirusvektoreilla. Näillä AAV-vektoreilla on saatu lupaavia tuloksia AGU-hiirillä.
AGU-taudin selkein piirre on kehitysvammaisuus. Elinajanodote on selkeästi lyhentynyt, naisille ollessa vain 35 vuotta ja miehillä 40 vuotta. AGU-taudille ei ole olemassa parannuskeinoa, joten sairautta hoidetaan vain ilmenevien oireiden mukaisesti. Kuitenkin useita eri mahdollisuuksia tutkitaan AGU-taudin parantamiseksi.
AGU-tauti aiheutuu aspartyyliglukosaminidaasi-entsyymiä koodaavan geenin mutaatiosta. AGA-entsyymi on lysosomaalinen hydrolaasi, joka osallistuu oligosakkaridien hajotukseen. Maailmalla tunnetaan useita erilaisia mutaatioita, jotka aiheuttavat erilaisia rakenteellisia muutoksia AGA-entsyymiin. Suomessa yleisin mutaatio on kaksoispistemutaatio, jonka seurauksena tapahtuu kahden aminohapon korvautuminen toisilla aminohapoilla. Tämä mutaatio aiheuttaa AGA-entsyymin laskostumisen epäonnistumisen ja täten entsyymi jää epäaktiiviseksi. Oligosakkaridien kertyminen vaurioittaa etenkin keskushermostoa, jonka vuoksi potilaiden kognitiiviset kyvyt heikkenevät merkittävästi vuosien varrella.
Mahdollisiksi parannuskeinoiksi on tutkittu eri menetelmiä, jotka keskittyvät entsyymin aktiivisuuden lisäämiseen tai substraatin synteesin inhiboimiseen. Lisäksi geeninsiirtoa on tutkittu esimerkiksi adenovirusvektoreilla. Näillä AAV-vektoreilla on saatu lupaavia tuloksia AGU-hiirillä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [36510]
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/