Kuulokojeen saaneen aikuisen hoitoon sitoutuminen
Kiviranta, Terhi (2015-02-26)
T. Kiviranta
26.02.2015
© 2015 Terhi Kiviranta. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502281127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201502281127
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaista on kuulokojeen saaneiden aikuisten hoitoon sitoutuminen ja mitkä tekijät ovat yhteydessä siihen.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2014 käyttäen sovellusta Kynkään kehittämästä hoitoon sitoutumisen mittarista. Kyselylomake lähetettiin 200 Oulun yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksesta ensimmäisen kuulokojeensa saaneelle aikuiselle. Vastausprosentti oli 67,5. Aineisto analysoitiin SPSS 22.0 tilasto-ohjelmalla.
Kuulokojeen saaneista aikuisista neljä viidestä oli hyvin hoitoon sitoutuneita. Hyvin hoitoon sitoutuneista yli puolet käytti kuulokojetta päivittäin ja kolmannes käytti sitä vähintään kerran viikossa. Tuki läheisiltä, audionomeilta ja lääkäreiltä oli yhteydessä hoitoon sitoutumiseen. Siihen olivat yhteydessä myös motivaatio, normaaliuden tunne ja jaksaminen sekä hoidon tuloksen kokeminen hyväksi. Pelko kuulon heikkenemisestä lisäsi hoitoon sitoutumista. Kuulovian vaikeusasteella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä hoitoon sitoutumiseen.
Läheisten mukanaolo kuulokojesovituskäynnillä lisäsi läheisiltä saatavaa tukea. Työelämässä mukana olevat saivat vähemmän tukea audionomeilta, ja alle 66-vuotiaat saivat vähemmän tukea lääkäreiltä, kuin iäkkäämmät vastaajat. Kuulokojeiden käyttömäärää lisäsi molemminpuolinen kuulokojeiden käyttö. Hoitoon sitoutumiseen ja kuulokojeen käyttömäärään oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä se, osasiko vastaaja käyttää kuulokojetta tai saiko hän korvakappaleen laitettua korvaansa. Lisäksi sillä, että vastaaja kuuli hyvin ilman kuulokojetta tai hän oli niin paljon yksin, ettei tarvinnut kuulokojetta, oli yhteys huonoon hoitoon sitoutumiseen ja kuulokojeen vähäiseen käyttöön.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää huonokuuloisten potilaiden hoidon, kuntoutuksen ja ohjauksen kehittämisessä. The purpose of this study was to describe the adherence and associated factors of adults who own hearing aids.
Research data was collected in spring 2014 by using a modified adherence instrument developed by Kyngäs. The questionnaire was sent to 200 patients who had received their first hearing aid from Oulu University hospital. The response rate was 67.5. The data was analyzed with SPSS 22.0 statistical program.
Four-fifths of the adults who own hearing aids showed good adherence. More than half of adults adhering well used their hearing aids daily and third of them used hearing aids weekly. The associated factors with adherence were support from family, audiology assistants and doctors, motivation, energy, sense of normality and experience of results. The fear of deteriorating hearing was associated with good adherence. There was no statistically significant difference between the degree of hearing loss and treatment adherence.
Family member involvement in hearing aid fitting visits increased the support received from family. Working-age adults received less support from audiology assistants and adults under 66 years of age received less support from doctors than older respondents. Bilateral hearing aid users used their hearing aids more than unilateral users. The associated factors with adherence and use of hearing aid were hearing aid using skills and ability to put the ear mold in the ear. The facts that the respondent heard well without hearing aid or was often alone when there was no need for using the hearing aid were associated with low adherence and low hearing aid use.
The results of this study can be utilized in development of care, rehabilitation and counseling of hearing-impaired.
Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2014 käyttäen sovellusta Kynkään kehittämästä hoitoon sitoutumisen mittarista. Kyselylomake lähetettiin 200 Oulun yliopistollisen sairaalan kuulokeskuksesta ensimmäisen kuulokojeensa saaneelle aikuiselle. Vastausprosentti oli 67,5. Aineisto analysoitiin SPSS 22.0 tilasto-ohjelmalla.
Kuulokojeen saaneista aikuisista neljä viidestä oli hyvin hoitoon sitoutuneita. Hyvin hoitoon sitoutuneista yli puolet käytti kuulokojetta päivittäin ja kolmannes käytti sitä vähintään kerran viikossa. Tuki läheisiltä, audionomeilta ja lääkäreiltä oli yhteydessä hoitoon sitoutumiseen. Siihen olivat yhteydessä myös motivaatio, normaaliuden tunne ja jaksaminen sekä hoidon tuloksen kokeminen hyväksi. Pelko kuulon heikkenemisestä lisäsi hoitoon sitoutumista. Kuulovian vaikeusasteella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä hoitoon sitoutumiseen.
Läheisten mukanaolo kuulokojesovituskäynnillä lisäsi läheisiltä saatavaa tukea. Työelämässä mukana olevat saivat vähemmän tukea audionomeilta, ja alle 66-vuotiaat saivat vähemmän tukea lääkäreiltä, kuin iäkkäämmät vastaajat. Kuulokojeiden käyttömäärää lisäsi molemminpuolinen kuulokojeiden käyttö. Hoitoon sitoutumiseen ja kuulokojeen käyttömäärään oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä se, osasiko vastaaja käyttää kuulokojetta tai saiko hän korvakappaleen laitettua korvaansa. Lisäksi sillä, että vastaaja kuuli hyvin ilman kuulokojetta tai hän oli niin paljon yksin, ettei tarvinnut kuulokojetta, oli yhteys huonoon hoitoon sitoutumiseen ja kuulokojeen vähäiseen käyttöön.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää huonokuuloisten potilaiden hoidon, kuntoutuksen ja ohjauksen kehittämisessä.
Research data was collected in spring 2014 by using a modified adherence instrument developed by Kyngäs. The questionnaire was sent to 200 patients who had received their first hearing aid from Oulu University hospital. The response rate was 67.5. The data was analyzed with SPSS 22.0 statistical program.
Four-fifths of the adults who own hearing aids showed good adherence. More than half of adults adhering well used their hearing aids daily and third of them used hearing aids weekly. The associated factors with adherence were support from family, audiology assistants and doctors, motivation, energy, sense of normality and experience of results. The fear of deteriorating hearing was associated with good adherence. There was no statistically significant difference between the degree of hearing loss and treatment adherence.
Family member involvement in hearing aid fitting visits increased the support received from family. Working-age adults received less support from audiology assistants and adults under 66 years of age received less support from doctors than older respondents. Bilateral hearing aid users used their hearing aids more than unilateral users. The associated factors with adherence and use of hearing aid were hearing aid using skills and ability to put the ear mold in the ear. The facts that the respondent heard well without hearing aid or was often alone when there was no need for using the hearing aid were associated with low adherence and low hearing aid use.
The results of this study can be utilized in development of care, rehabilitation and counseling of hearing-impaired.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34176]