Educational equality from a welfare state perspective: the Logic of the Welfare State Regimes in educational policy and structures

Abstract

The cross-national study of educational equality and comparison between countries and education systems enables a diverse study of which factors play a role in the reduction or increase of inequalities in education, and the extent to which the countries education systems reproduce social stratification in the context of educational outcomes. This thesis explores the following research questions: Can countries be grouped according to their educational equality along the same lines as typologies of welfare state regimes? Are educational regimes discernible? And, if so, how do they relate to the logic of the welfare state typologies regarding equal opportunity in the institution of education?

The methods used in this thesis are comparative. The data collected is empirical and comparative, through the use of a priori comparative cross-national quantitative research on educational institutions and educational equality. In the discussion section hermeneutic-critical analysis is applied to the theory and empirical findings.

Based on recent research and data four educational regimes are found, and named the social democratic, liberal, conservative and Mediterranean educational regime. Each regime is discussed in terms of their educational policy and structures, and the resulting outcomes regarding educational equality. I analyze how the educational regimes relate to the logic of the welfare state typologies regarding equal opportunity. I also consider exceptions to the logic and possible criticism toward the classification of educational regimes.

Kansainvälinen tutkimus koulutuksellisesta tasa-arvosta ja maiden ja koulutusjärjestelmien välinen vertailu mahdollistavat monipuolisen tutkimuksen tekijöistä, jotka vaikuttavat tasa-arvon vähentymiseen tai lisääntymiseen koulutuksessa, ja siitä missä määrin maiden koulutusjärjestelmät mallintavat sosiaalista stratifikaatiota oppimistulostensa kontekstissa.

Tämä pro gradu vastaa tutkimuskysymyksiin: Voidaanko maita luokitella koulutuksellisen tasa-arvoisuutensa puolesta, samalla tavalla kuin hyvinvointivaltiohallintomalleja? Voidaanko aineistosta havaita koulutuksellisia hallintomalleja? Ja, mikäli näin on, miten koulutukselliset hallintomallit suhteuttavat hyvinvointivaltiohallintomallien johdonmukaista tulkintaa, ns. logiikkaa, mahdollisuuksien tasa-arvosta (equality of opportunity) koulutusinstituutioissa?

Tutkimuksessa käytetään vertailevia menetelmiä. Kerätty aineisto perustuu empiiriseen vertailevaan ja kvantitatiiviseen a priori aineistoon koulutusinstituutioista ja koulutuksellista tasa-arvosta. Teorian ja empiirisen aineiston tulkinnassa käytetään hermeneuttis-kriittistä otetta.

Viimeisimpien tutkimusten ja aineistojen perusteella löydän neljä koulutuksellista hallintomallia, jotka nimeän sosiaalidemokraattiseksi, liberaaliksi, konservatiiviseksi ja välimerelliseksi koulutukselliseksi hallintomalliksi. Koulutukselliset hallintomallit kuvataan niiden koulutuspolitiikan ja koulutusjärjestelmien, sekä oppimistulosten tasa-arvoisuuden osalta. Tulkitsen miten ne suhteuttavat hyvinvointivaltiomallien logiikkaa mahdollisuuksien tasa-arvon puitteissa. Tarkastelen myös logiikasta poikkeavia tuloksia, sekä mahdollista kritiikkiä koulutuksellista hallintomalliluokittelua kohtaan.