Toisen luokan haltioita : haltian henkilöhahmon alisteinen asema Andrzej Sapkowskin Viimeisessä toivomuksessa

Kirjallisuuden sivuaineen tutkielmani käsittelee haltian henkilöhahmon alisteista asemaa Andrzej Sapkowskin teoksessa Viimeinen toivomus -teoksessa. Fantasiakirjallisuutta lukiessani olin tottunut siihen, että haltiat esitetään tavallisesti muita henkilöhahmoja ylevämpinä ja parempina olentoina, mutta Sapkowskin teoksessa he olivatkin marginaaliin työnnettyjä, ihmisten halveksimia olentoja.

Lähdin selvittämään haltioiden asemaa Sapkowskin fiktiivisen maailman modaliteeteista, teemoista ja moodista käsin, hyödyntäen tässä työssä viitekehyksenäni Lubomír Doleželin teoriaa mahdollisista maailmoista, jonka hän esittelee vuonna 1998 ilmestyneessä teoksessaan Heterocosmica. Fiction and Possible Worlds. Päädyin analyysissäni siihen johtopäätökseen, että Sapkowski on heikentänyt teoksessaan fantasiakirjallisuudessa esiintyvää haltian tyyppiä muun muassa riisumalla heiltä pois muissa genren teoksissa esiintyviä yli-inhimillisiä kykyjä ja tuomalla heidät pitkäikäisyyttä lukuunottamatta ihmisten tasolle. Tämä näkyy muun muassa siinä, että haltiat voivat sairastua puutostauteihin ihmisten tavoin. Lisäksi fantasiamaailmassa rajoitetaan haltioiden oikeuksia ihmisten asuttamissa kaupungeissa ja heitä on ajettu pois omilta mailtaan, jotta ihmiset ovat saaneet nämä viljavat alueet käyttöönsä. Haltioiden henkilöhahmoihin liittyy myös demonisointia ja virheellistä tietoa.

Haltian henkilöhahmon heikentäminen ja alisteiseen asemaan asettaminen selittyy teoksen teemojen kautta. Eräs läpäisevistä teemoista on toiseus ja ihmiskunnan ulkopuolisten olentojen joutuminen ihmisten pyrkimysten uhreiksi. Nämä teemat ilmenevät toistuvina motiiveina, joissa ”toiset”, hirviöt ja haltiat joutuvat ihmisten ahneuden ja vallanhimon uhreiksi. Haltioiden kohtalo on eräs näiden teemojen motiiveista. Jotta haltiat voisivat joutua tällaiseen tilanteeseen, on ollut loogista karsia heidän kykyjään, jotta alisteiseen asemaan joutuminen olisi ylipäätänsä mahdollista. Haltioiden alempaan statukseen vaikuttaa myös teoksen moodi, jota voisi lähinnä luonnehtia groteskiksi. Groteski moodi tukee myös teoksen teemoja, sillä eräs groteskin ominaisuus on normaaliuden ja inhimillisyyden määritelmien kyseenalaistaminen. Myös tämä kysymys nousee yhdeksi teoksen teemoista.