Taitava kiekon kanssa : kanssa-grammin polysemiaa
Meriläinen, Johanna (2015-10-07)
J. Meriläinen
07.10.2015
© 2015 Johanna Meriläinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510082037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510082037
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin suomen kielen kanssa-grammia ja sen polysemiaa. Selvitän, millaisia merkityksiä kanssa-grammilla ilmaistaan ja millaisissa semanttisissa ryhmissä kanssa-grammi esiintyy. Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen, sillä tavoitteeni on kuvata kanssa-grammin käyttötapoja ja niiden eroavaisuuksia sekä yhteneväisyyksiä.
Tutkimukseni aineistona on yhteensä kolmesataa (300) kanssa-grammin käyttötapausta, joista puolet olen kerännyt CSC:n nykysuomen yleiskielen korpuksen Kalevan osakorpuksesta ja puolet internetin keskustelupalstoilta. Aineistossa on siis tarkasteltu sekä huoliteltua yleiskieltä (lehtitekstit) ja huolittelematonta, puhekielenomaista tekstiä (internetaineisto). Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on kognitiivinen semantiikka ja kognitiivinen kielitiede, ja näiden teorioiden periaatteiden mukaisesti selvitän kanssa-tapausten välisiä semanttisia eroja ja yhteneväisyyksiä. Kognitiivisen semantiikan alalta hyödynnän muun muassa prototyyppilähestymistapaa aineistoni luokittelussa. Analysoin tutkimuksessani myös kanssa-tapausten voimadynaamisten piirteiden vaikutusta polysemiaan sekä kontekstin osuutta merkityksen muodostumiseen.
Tutkielmani tulokset osoittavat, että kanssa-grammilla ilmaistaan lukuisia asioita, jotka poikkeavat toisistaan sekä semantiikaltaan että syntaksiltaan. kanssa-grammi voi esiintyä sekä adpositiona että partikkelina, ja se voi viitata lauseen persoonamuotoiseen verbiin, infiniittiseen verbilausekkeeseen ja substantiivilausekkeeseen. kanssa-grammi ilmaisee tutkimukseni mukaan usein komitatiivisuutta (komitatiivisuudesta ks. esim. Jaakola 1997), ja tämä komitatiivisuus voi olla joko faktiivista tai fiktiivistä. Havainnollistan tutkimukseni tulokset sekä sanallisesti kuvailemalla että kuvioiden avulla.
Tutkimukseni aineistona on yhteensä kolmesataa (300) kanssa-grammin käyttötapausta, joista puolet olen kerännyt CSC:n nykysuomen yleiskielen korpuksen Kalevan osakorpuksesta ja puolet internetin keskustelupalstoilta. Aineistossa on siis tarkasteltu sekä huoliteltua yleiskieltä (lehtitekstit) ja huolittelematonta, puhekielenomaista tekstiä (internetaineisto). Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on kognitiivinen semantiikka ja kognitiivinen kielitiede, ja näiden teorioiden periaatteiden mukaisesti selvitän kanssa-tapausten välisiä semanttisia eroja ja yhteneväisyyksiä. Kognitiivisen semantiikan alalta hyödynnän muun muassa prototyyppilähestymistapaa aineistoni luokittelussa. Analysoin tutkimuksessani myös kanssa-tapausten voimadynaamisten piirteiden vaikutusta polysemiaan sekä kontekstin osuutta merkityksen muodostumiseen.
Tutkielmani tulokset osoittavat, että kanssa-grammilla ilmaistaan lukuisia asioita, jotka poikkeavat toisistaan sekä semantiikaltaan että syntaksiltaan. kanssa-grammi voi esiintyä sekä adpositiona että partikkelina, ja se voi viitata lauseen persoonamuotoiseen verbiin, infiniittiseen verbilausekkeeseen ja substantiivilausekkeeseen. kanssa-grammi ilmaisee tutkimukseni mukaan usein komitatiivisuutta (komitatiivisuudesta ks. esim. Jaakola 1997), ja tämä komitatiivisuus voi olla joko faktiivista tai fiktiivistä. Havainnollistan tutkimukseni tulokset sekä sanallisesti kuvailemalla että kuvioiden avulla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [37920]