Virtualisointi osana keskisuuren IT-yrityksen toimintaa : tapaus Oulun Tietotekniikka
Riekkinen, Toni (2015-09-24)
Riekkinen, Toni
T. Riekkinen
24.09.2015
© 2015 Toni Riekkinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510072024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201510072024
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena on tutustua virtualisointiin keskisuuressa IT-alan yrityksessä. Työssä tehtävän kartoituksen perusteella on tarkoitus tuoda esiin, niin hyviä puolia, kuin myös mahdollisia uhkia ja riskejä, joita virtualisointiin liittyy.
Työssä tarkastellaan virtualisointikäsitettä ja siihen liittyviä ja vaikuttavia asioita eri näkökulmista. Työssä käydään läpi mitä virtualisointi tarkoittaa ja sen historian vaiheet. Kun virtualisointi suunnitellaan ja toteutetaan parhaiden käytäntöjen mukaan, niin sen odotetaan tuovan suuria säästöjä kustannuksissa. Kustannussäästöjä tulee sähkölaskussa, kun konesalissa ei tarvita niin paljoa virtaa laitteille ja niiden jäädytykseen, sekä siinä, että laitteet mahtuvat pienempään tilaan. Tämän lisäksi henkilötyötä tarvitaan vähemmän laitteiden ja palveluiden ylläpitoon, jolloin säästetään myös henkilöstökustannuksissa. Virtualisoinnin pääkohteita on kolme. Palvelinvirtualisointi on kaikista yleisin virtualisoinnin muoto. Toisena on sovellusvirtualisointi ja kolmantena työasemavirtualisointi. Palvelinvirtualisointiin liittyy olennaisesti palvelimen resurssien virtualisointi. Prosessorin suorittimet, ytimet, muistit, levytila ja verkot ovat virtualisoitavissa.
Työssä esitellään kolme suurinta teknologiatoimittajaa. Pääasiallisesti asiaa tarkastellaan VMware vSpheren näkökulmasta, mutta sen lisäksi mukana on myös Citrixin Xen- ja Microsoftin HyperV-virtualisointiratkaisut. Näitä kolmea virtualisointiteknologiaa ja niiden eroja vertaillaan keskenään. Työssä merkittäviä painopisteitä ovat virtualisoinnin tietoturva ja palveluiden saatavuus. Myös pilvipalveluita käsitellään yleisellä tasolla, mutta laajemmalla tasolla se on rajattu tästä työstä pois. Yksi jatkotutkimusaihe voisikin olla pilvipalvelut ja niiden rooli tulevaisuuden ICT:ssa.
Työssä on tapausyrityksenä oma työpaikkani Oulun kaupungin alainen liikelaitos Oulun Tietotekniikka. Oulun Tietotekniikka on käyttänyt virtualisointiratkaisuja jo vuosia. Työssä tehdään laadullinen henkilöhaastattelu, jossa haastatellaan virtualisoinnista vastaavaa ICT-palvelupäällikköä Jussi Niemistä. Haastattelun perusteella saadaan hyvä kuva, miten virtualisointi vaikuttaa kyseisen liikelaitoksen toimintaan ja mitä etuja sen käytöstä on saatu yrityksen liiketoimintaan. Tärkeimmät virtualisoinnista saadut edut Oulun Tietotekniikassa ovat olleet palvelinten elinkaaren piteneminen, kun laitteisto ei vanhene muutamassa vuodessa. Tämä sen takia, että virtuaalipalvelimiin voidaan lisätä resursseja tarpeen mukaan. Lisäksi henkilöstöresursseja on pystytty siirtämään kehitystyöhön, kun ylläpitoon tarvittavan henkilöstön määrä on laskenut oleellisesti. Datakeskuspalveluiden saatavuus on saatu yli 99 prosenttiin ajasta virtualisoinnin avulla, sekä katastrofista toipuminen ja toiminnan jatkaminen sen jälkeen on nopeutunut. Tietoturvan taso on myös parantunut. Datakeskukseen liittyy niin virtualisoituna kuin perinteiselläkin tavalla toteutettuna uhkakuvia, mutta virtualisointiin liittyviä suurimpia uhkia ovat virtualisointialustan vikatilanteet ja yhteensopivuusongelmat tiettyjen järjestelmien kanssa.
Työssä tarkastellaan virtualisointikäsitettä ja siihen liittyviä ja vaikuttavia asioita eri näkökulmista. Työssä käydään läpi mitä virtualisointi tarkoittaa ja sen historian vaiheet. Kun virtualisointi suunnitellaan ja toteutetaan parhaiden käytäntöjen mukaan, niin sen odotetaan tuovan suuria säästöjä kustannuksissa. Kustannussäästöjä tulee sähkölaskussa, kun konesalissa ei tarvita niin paljoa virtaa laitteille ja niiden jäädytykseen, sekä siinä, että laitteet mahtuvat pienempään tilaan. Tämän lisäksi henkilötyötä tarvitaan vähemmän laitteiden ja palveluiden ylläpitoon, jolloin säästetään myös henkilöstökustannuksissa. Virtualisoinnin pääkohteita on kolme. Palvelinvirtualisointi on kaikista yleisin virtualisoinnin muoto. Toisena on sovellusvirtualisointi ja kolmantena työasemavirtualisointi. Palvelinvirtualisointiin liittyy olennaisesti palvelimen resurssien virtualisointi. Prosessorin suorittimet, ytimet, muistit, levytila ja verkot ovat virtualisoitavissa.
Työssä esitellään kolme suurinta teknologiatoimittajaa. Pääasiallisesti asiaa tarkastellaan VMware vSpheren näkökulmasta, mutta sen lisäksi mukana on myös Citrixin Xen- ja Microsoftin HyperV-virtualisointiratkaisut. Näitä kolmea virtualisointiteknologiaa ja niiden eroja vertaillaan keskenään. Työssä merkittäviä painopisteitä ovat virtualisoinnin tietoturva ja palveluiden saatavuus. Myös pilvipalveluita käsitellään yleisellä tasolla, mutta laajemmalla tasolla se on rajattu tästä työstä pois. Yksi jatkotutkimusaihe voisikin olla pilvipalvelut ja niiden rooli tulevaisuuden ICT:ssa.
Työssä on tapausyrityksenä oma työpaikkani Oulun kaupungin alainen liikelaitos Oulun Tietotekniikka. Oulun Tietotekniikka on käyttänyt virtualisointiratkaisuja jo vuosia. Työssä tehdään laadullinen henkilöhaastattelu, jossa haastatellaan virtualisoinnista vastaavaa ICT-palvelupäällikköä Jussi Niemistä. Haastattelun perusteella saadaan hyvä kuva, miten virtualisointi vaikuttaa kyseisen liikelaitoksen toimintaan ja mitä etuja sen käytöstä on saatu yrityksen liiketoimintaan. Tärkeimmät virtualisoinnista saadut edut Oulun Tietotekniikassa ovat olleet palvelinten elinkaaren piteneminen, kun laitteisto ei vanhene muutamassa vuodessa. Tämä sen takia, että virtuaalipalvelimiin voidaan lisätä resursseja tarpeen mukaan. Lisäksi henkilöstöresursseja on pystytty siirtämään kehitystyöhön, kun ylläpitoon tarvittavan henkilöstön määrä on laskenut oleellisesti. Datakeskuspalveluiden saatavuus on saatu yli 99 prosenttiin ajasta virtualisoinnin avulla, sekä katastrofista toipuminen ja toiminnan jatkaminen sen jälkeen on nopeutunut. Tietoturvan taso on myös parantunut. Datakeskukseen liittyy niin virtualisoituna kuin perinteiselläkin tavalla toteutettuna uhkakuvia, mutta virtualisointiin liittyviä suurimpia uhkia ovat virtualisointialustan vikatilanteet ja yhteensopivuusongelmat tiettyjen järjestelmien kanssa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29929]