Tunnesäännöt oppilashuollon solmukohdissa

Abstract

Oppilashuollon työkentällä tunteet ovat arjessa mukana, kun ammattilaiset pyrkivät edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisemään oppimisen esteitä. Opettajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja esimerkiksi koulunkäynninohjaajat ovat asiantuntijoita lasten ja nuorten tunne-elämästä, mutta entä omastaan? Työyhteisöjen näkökulmasta kun jokaisessa ryhmässä on omat tunnesääntönsä, jotka määräävät sallittuja tunteita ja niiden ilmauksia. Jokaisella ammattilaisella on myös henkilökohtaisia tunnetyön tekniikoita, joiden avulla työssä kohdattuja tunteita käsitellään.

Tutkimukseni tavoite oli selvittää oppilashuoltotyön ammattilaisten tunnesääntöjä ja tunnetyön tekniikoita. Aineistoni kantavia teemoja olivat työn solmukohdat ja työssä kohdatut ongelmat, mikä näkökulmana sitoutui myös tutkimuskysymyksiin. Kysymyksiä olivat, millaisia solmukohtia oppilashuoltotyön ammattilaiset kuvaavat työssä, millaisia tunnesääntöjä voi löytää oppilashuollon solmukohtien kuvailuista, ja millaisia tunnetyön tekniikoita solmukohtien kuvailuissa esiintyi. Käytin tutkimusaineistona tiivistelmiä, joita on koostettu oppilashuollon ammattilaisten keskusteluista SOLMU-ohjaustaitojen koulutuksen yhteydessä. Aineisto on kerätty ja tiivistetty Oulun yliopiston Kasvatuspsykologian klinikalla. Tutkimuksessa käytin sekä jatkuvan vertailun menetelmää että teorialähtöistä sisällönanalyysiä.

Tuloksissa oppilashuoltotyön solmukohtien yleisimpiä aiheita olivat resurssipula ja työyhteisön ongelmat. Työntekijät kokivat olevansa vastuussa liian suurista oppilasmääristä ja kärsivät yhteistyöongelmista kollegoiden kanssa. Myös me-hengen puuttumiseen työyhteisössä suhtauduttiin vakavasti. Solmukohdista huolimatta ammattilaisten tunnesäännöissä korostui kohteliaisuus, yhteistyön arvostaminen, usko ongelmien ratkaisuihin, lapsen tai nuoren edun ajattelu ja positiivinen asenne. Tunnesäännöt kuvasivatkin työntekijöiden sitoutumista oppilashuollon tavoitteisiin. Aina tunnesäännön mukainen ajattelu ei ollut mahdollista, mikä aiheutti ristiriitaisia tunteita. Yleisimmin käytetyt tunnetyön tekniikat olivat yhteydessä tunnesääntöihin ja asiantuntijamaiseen käyttäytymiseen, sillä tunteita pyrittiin hallitsemaan keskustelemalla, perustelemalla, tilanteeseen vaikuttamalla, ammattimaisella etääntymisellä, positiivisuuteen keskittymisellä ja empatialla.

Oppilashuollon tunnesääntöjen julkikirjoittaminen tukee alan työyhteisöjen ja ammattilaisten tunnetietoisuutta. Tulokset tarjoavat perusteita työntekijöiden tunteista keskustelemiseen ja työviihtyvyyden ja ammattimaisuuden kehittämiseen. Tutkielmaani voikin hyödyntää ammatissa jaksamisen ja yleisen työhyvinvoinnin edistämisessä oppilashuollon kontekstissa.