Koetun stressin yhteys elinaikaennusteeseen suomalaisilla rintasyöpäpotilailla
Miettinen, Joonas (2015-06-01)
J. Miettinen
01.06.2015
© 2015 Joonas Miettinen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506021757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506021757
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan stressin vaikutusta suomalaisten naisten rintasyövän jälkeiseen selviytymiseen osana Sanna Heikkisen tutkimusta samasta aiheesta. Tutkimuksessa käytetään sekä Suomen Syöpärekisterin aineistoa vuosilta 2000–2007 että rintasyöpäpotilaille osoitetun Naisten terveys ja hormonien käyttö -kyselyn vastauksia. Kysely toteutettiin vuoden 2009 alussa, jolloin naisia oli seurattu kyselystä eteenpäin viisi vuotta vuoden 2013 loppuun.
Aineiston tilastollisessa käsittelyssä hyödynnettiin elinaika-analyysiä (survival analysis), joka on tilastotieteen ala, jossa tutkitaan elinaikoja muutostapahtumasta toiseen. Erityisesti sovellettiin seuraavia elinaika-analyysin erityisaiheita: Ensinnäkin elinaikahavainnot ovat ehdollistettuja sille, että nainen on selviytynyt rintasyöpänsä kanssa kyselyyn saakka, eli kyseessä on nk. viivästynyt seuruuseen tulo. Toiseksi seuruun aikana menehtyneet voitiin jaotella rintasyöpään ja muihin syihin kuolleisiin, jolloin voitiin analysoida kovariaattien yhteyksiä näihin kahteen nk. kilpailevaan kuolinsyyhyn erikseen. Kolmanneksi suoritettiin monia analyysejä ositettuna eli huomioiden eri ryhmien keskinäiset erilaisuudet.
Analyysit ja päätelmät tehtiin pääasiassa Coxin regressiomalleilla, mutta aineiston ja tulosten havainnollistamiseksi estimoitiin myös mm. yleisen selviytymisen todennäköisyyttä kuvaavia välttöfunktioita hyödyntäen sekä parametrittomia että erästä luonnolliseen kuutiospliniin pohjautuvaa Coxin regressiolle läheistä menetelmää.
Naisten terveys ja hormonien käyttö -kyselyssä oli kysytty eri elämän vastoinkäymisten koettuja raskauksia, joten näitä kysymyksiä koskevia vastauksia käytettiin tietyin varauksin epäsuorina koetun stressin indikaattoreina. Muutamien vastoinkäymisten raskauksien tilastollinen yhteys rintasyövän jälkeiseen selviytymiseen nousi analyyseissä esiin, mutta useimmille voidaan esittää stressiin liittymättömiä vaihtoehtoisia perusteluita. Lisäksi kahden vastoinkäymisen raskauden ja rintasyövän jälkeisen selviytymisen välillä vaikutti olevan tilastollisesti riskiä alentava yhteys. Kaiken kaikkiaan pidän aineiston näyttöä stressin vaikutuksesta rintasyöpäpotilaiden elinaikaennusteeseen varsin vähäisenä.
Analyysin yleistettävyyttä rajoittaa kuitenkin kyselyyn vastaamattomuuden lisäksi merkittävä yksittäisten kysymysten vastausten puuttuvuus. Analyysissä ei myöskään huomioitu mitenkään vastoinkäymisten ajoitusta syöpädiagnoosiin nähden.
Aineiston tilastollisessa käsittelyssä hyödynnettiin elinaika-analyysiä (survival analysis), joka on tilastotieteen ala, jossa tutkitaan elinaikoja muutostapahtumasta toiseen. Erityisesti sovellettiin seuraavia elinaika-analyysin erityisaiheita: Ensinnäkin elinaikahavainnot ovat ehdollistettuja sille, että nainen on selviytynyt rintasyöpänsä kanssa kyselyyn saakka, eli kyseessä on nk. viivästynyt seuruuseen tulo. Toiseksi seuruun aikana menehtyneet voitiin jaotella rintasyöpään ja muihin syihin kuolleisiin, jolloin voitiin analysoida kovariaattien yhteyksiä näihin kahteen nk. kilpailevaan kuolinsyyhyn erikseen. Kolmanneksi suoritettiin monia analyysejä ositettuna eli huomioiden eri ryhmien keskinäiset erilaisuudet.
Analyysit ja päätelmät tehtiin pääasiassa Coxin regressiomalleilla, mutta aineiston ja tulosten havainnollistamiseksi estimoitiin myös mm. yleisen selviytymisen todennäköisyyttä kuvaavia välttöfunktioita hyödyntäen sekä parametrittomia että erästä luonnolliseen kuutiospliniin pohjautuvaa Coxin regressiolle läheistä menetelmää.
Naisten terveys ja hormonien käyttö -kyselyssä oli kysytty eri elämän vastoinkäymisten koettuja raskauksia, joten näitä kysymyksiä koskevia vastauksia käytettiin tietyin varauksin epäsuorina koetun stressin indikaattoreina. Muutamien vastoinkäymisten raskauksien tilastollinen yhteys rintasyövän jälkeiseen selviytymiseen nousi analyyseissä esiin, mutta useimmille voidaan esittää stressiin liittymättömiä vaihtoehtoisia perusteluita. Lisäksi kahden vastoinkäymisen raskauden ja rintasyövän jälkeisen selviytymisen välillä vaikutti olevan tilastollisesti riskiä alentava yhteys. Kaiken kaikkiaan pidän aineiston näyttöä stressin vaikutuksesta rintasyöpäpotilaiden elinaikaennusteeseen varsin vähäisenä.
Analyysin yleistettävyyttä rajoittaa kuitenkin kyselyyn vastaamattomuuden lisäksi merkittävä yksittäisten kysymysten vastausten puuttuvuus. Analyysissä ei myöskään huomioitu mitenkään vastoinkäymisten ajoitusta syöpädiagnoosiin nähden.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29905]