Musiikkitoiminta ikääntyneiden hyvinvoinnin edistäjänä : kokemuksia kahdesta oululaisesta palvelutalosta

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää mitä merkityksiä musiikkitoiminnalla on vanhusten elämään oululaisissa palvelutaloissa. Tavoitteena on myös tutkia, miten oululaiset vanhukset kokevat musiikin heihin vaikuttavan.

Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnän kandidaatintyöni kirjallisuutta. Tarkastelen musiikin vaikutuksia arkielämässä ja jaan musiikin vaikutukset kolmeen osaan: psyykkisiin, sosiaalisiin ja fysiologisiin vaikutuksiin. Musiikin on todettu nostavan tunteita esille herkemmin ja useammin kuin muut taiteen muodot. Musiikin avulla on myös mahdollista tavoittaa muistoja, jotka muuten saattaisivat jäädä tavoittamatta. Musiikin sosiaalisissa vaikutuksissa todettiin, että musiikin on huomattu edistävän tehokkaasti ja monipuolisesti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikin todettiin vaikuttavan fysiologisesti monilla tavoilla, muun muassa sydämen sykkeeseen, hengitystiheyteen ja ihoreaktioihin. Selvitän myös mitä vanhuus merkitsee elämänvaiheena: osana ihmisen elämänkaarta, identiteettiä ja minäkuvan muovautumista. Samalla käyn läpi mitä tarkoitetaan elämänlaadulla ja elämän tarkoituksenmukaisuuden tunteella. Lisäksi tarkastelen vanhusten toimintakykyä ja terveyttä sekä ikääntymisen vaikutuksia heidän kognitiivisiin toimintoihinsa. Teoreettisen viitekehyksen lopussa tarkastelen musiikin ja harrastusten vaikutusta vanhusten toimintakykyyn.

Tutkimuskohteena ovat vanhusten kokemukset musiikin vaikutuksista ja musiikkitoiminnan merkitykset. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenologia, koska siinä tutkitaan ihmisten kokemuksia. Aineiston keruu tapahtui haastattelemalla neljää palvelutalon asukasta keväällä 2015. Haastateltavat olivat naisia kahdesta eri palvelutalosta. Toteutin haastattelut teemahaastatteluina ja kyseiset teemat nousivat teoreettisesta viitekehyksestä. Lisäksi haastattelin kahta henkilökunnan jäsentä, jotta pystyin kartoittamaan palvelutalojen musiikkitoiminnan tarjonnan. Analyysimenetelmäksi valikoitui aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Siinä aineistosta etsitään tutkimustehtävän kysymyksillä niitä kuvaavia ilmauksia, jotka ryhmitellään ja yhdistetään alaluokiksi, joille muodostetaan yläluokkia. Yläluokiksi muodostuivat palvelutalon musiikkitoiminnan merkitys, musiikin psyykkiset vaikutukset, musiikin fyysiset vaikutukset ja musiikin sosiaaliset vaikutukset.

Tässä tutkimuksessa todettiin, että musiikkitoiminnalla on tärkeä merkitys asukkaiden elämään ja useimmat haastateltavat toivoivat musiikkitoiminnan määrän kasvavan. Palvelutalojen musiikkitoiminnalla on yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta kasvattava merkitys. Lisäksi haastateltavat kokivat, että musiikki vaikuttaa heidän tunteisiin eri tavoin muun muassa piristämällä, rauhoittamalla ja rentouttamalla. Musiikki herätti asukkaissa myös erilaisia muistoja ja useimmiten muistot liittyivät lapsuuteen ja nuoruuteen. Haastateltavat kokivat myös, että laulamalla vanhoja lauluja ja niiden yhteydessä harjoittamalla muistelulla pystyi rakentamaan minäkuvaa uudelleen. Musiikki vaikutti asukkaisiin myös fyysisesti muun muassa kehon kiihtyneisyyteen ja ihoreaktioihin.

Otoksen pieni koko vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen. Musiikin vaikutuksia vanhuksiin tulisi tutkia jatkossa laajemmin isommalla otannalla, koska vanhusten hyvinvointiin tulee kiinnittää enemmän huomiota.