Tervolasta Oulun seudulle muuttaneiden puhekieli : variaatio ja kansanlingvistisiä havaintoja
Kivelä, Marja (2015-05-06)
M. Kivelä
06.05.2015
© 2015 Marja Kivelä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071476
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505071476
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni tutkin Tervolasta Oulun seudulle muuttaneiden puhekielen variaatiota sekä heidän havaintojaan puhekielestä. Tutkimuksessani on mukana 12 informanttia: kuusi naista ja kuusi miestä. Oulun seudulla he ovat asuneet vähimmillään hieman yli 10 vuoden ja enimmillään jopa liki 50 vuoden ajan.
Tutkimusaineistoni koostuu kyselylomakkeista ja nauhoitetuista keskusteluista. Nauhoitteita on yhteensä noin kuusi tuntia. Jokainen informantti on myös täyttänyt kyselylomakkeen, jossa tiedustelen murteiden tiedostamista ja murteisiin suhtautumista sekä kielenoppaiden havaintoja omasta puhekielestään. Lomakkeen kysymykset ovat avoimia.
Tutkin informanttieni puhekielestä neljää kielenpiirrettä, jotka ovat inessiivi, jälkitavujen eA- ja OA-yhtymät, yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit sekä vokaalienvälinen h. Inessiivi on esiintynyt Tervolan ja Oulun murteissa yksinäis-s:llisenä, ja jälkitavujen eA- ja OA-yhtymät ovat molemmissa murteissa esiintyneet variantteina -iA ja -UA. Yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit sekä vokaalienvälinen h puolestaan erottavat murteet toisistaan.
Tutkimukseni teoreettinen tausta on sosiolingvistinen, jonka eräs suuntaus on kielen vaihtelu. Tutkin kielen vaihtelua kahden muuttujan välillä. Nämä ovat sukupuoli ja Oulun seudulla asuttu aika. Tutkimukseni on myös kansanlingvistinen ja -dialektologinen, sillä selvitän informanttien käsityksiä ja havaintoja murteista. Tutkimukseni on luonteeltaan pääosin kvalitatiivista. Kvantitatiivista työssäni on se, että lasken kielenpiirteiden esiintymisfrekvenssit.
Inessiivin edustus vaihtelee yksilöittäin. Murrevariantti -sA on sitä dominoivampi, mitä kauemmin henkilö on asunut Oulun seudulla. Yksinäis-s:llistä inessiiviä esiintyy lähes kaikilla; vain yhdellä informantilla yleiskielinen inessiivi on täydellinen. Jälkitavujen eA-yhtymien edustus on ennakko-oletusteni mukainen: murteellinen iA-variantti on yleiskielistä vallitsevampi. OA-yhtymien osalta yleiskielinen asu dominoi, mutta yksilöllisiä eroja esiintyy. Muutamalla informantilla murteellinen variantti -UA esiintyy vahvana puhekielessä.
Peräpohjalaismurteille tyypilliset mie ja sie ovat elävästi käytössä lähes kaikilla informanteilla. Vain kahden informantin puheessa oululaisvariantit mää ja sää dominoivat. Oululainen nää ei esiinny yhdelläkään mukana olleista henkilöistä heidän arkipuheessaan. Peräpohjolan murteelle tunnusomainen vokaalienvälinen h oli säilynyt viiden kielenoppaan puhekielessä elävänä. Vokaalienvälinen h esiintyy sitä varmemmin henkilön puheessa, mitä kauemmin tämä on asunut Oulun seudulla.
Informantit tunnistavat Peräpohjolan ja Oulun murteelle tyypillisiä piirteitä. Näitä piirteitä he tunnistavat myös omasta puheestaan melko hyvin. Moni informanteista ilmoittaa käyttävänsä erilaisia murresanoja. Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että murteella on merkitystä identiteetille. Informanttien mielestä murre antaa juuret, osoittaa synnyinseudun sekä taustan, ja oma murre on kielellinen rikkaus. Kukaan informanteista ei ole tuntenut tarvetta muuttaa puhetyyliään tai välttää murrettaan.
Sukupuolten väliset erot ovat vähäisiä, joskin jonkin verran miesten puheessa on enemmän murteellisuuksia kuin naisten. Sukupuolta suurempi merkitys näyttäisi olevan sillä, miten kauan henkilö on asunut Oulun seudulla. Vahvimpia Tervolan murteen puhujia ovat ne kielenoppaat, jotka ovat asuneet kauimmin Oulun seudulla.
Tutkimusaineistoni koostuu kyselylomakkeista ja nauhoitetuista keskusteluista. Nauhoitteita on yhteensä noin kuusi tuntia. Jokainen informantti on myös täyttänyt kyselylomakkeen, jossa tiedustelen murteiden tiedostamista ja murteisiin suhtautumista sekä kielenoppaiden havaintoja omasta puhekielestään. Lomakkeen kysymykset ovat avoimia.
Tutkin informanttieni puhekielestä neljää kielenpiirrettä, jotka ovat inessiivi, jälkitavujen eA- ja OA-yhtymät, yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit sekä vokaalienvälinen h. Inessiivi on esiintynyt Tervolan ja Oulun murteissa yksinäis-s:llisenä, ja jälkitavujen eA- ja OA-yhtymät ovat molemmissa murteissa esiintyneet variantteina -iA ja -UA. Yksikön 1. ja 2. persoonan pronominit sekä vokaalienvälinen h puolestaan erottavat murteet toisistaan.
Tutkimukseni teoreettinen tausta on sosiolingvistinen, jonka eräs suuntaus on kielen vaihtelu. Tutkin kielen vaihtelua kahden muuttujan välillä. Nämä ovat sukupuoli ja Oulun seudulla asuttu aika. Tutkimukseni on myös kansanlingvistinen ja -dialektologinen, sillä selvitän informanttien käsityksiä ja havaintoja murteista. Tutkimukseni on luonteeltaan pääosin kvalitatiivista. Kvantitatiivista työssäni on se, että lasken kielenpiirteiden esiintymisfrekvenssit.
Inessiivin edustus vaihtelee yksilöittäin. Murrevariantti -sA on sitä dominoivampi, mitä kauemmin henkilö on asunut Oulun seudulla. Yksinäis-s:llistä inessiiviä esiintyy lähes kaikilla; vain yhdellä informantilla yleiskielinen inessiivi on täydellinen. Jälkitavujen eA-yhtymien edustus on ennakko-oletusteni mukainen: murteellinen iA-variantti on yleiskielistä vallitsevampi. OA-yhtymien osalta yleiskielinen asu dominoi, mutta yksilöllisiä eroja esiintyy. Muutamalla informantilla murteellinen variantti -UA esiintyy vahvana puhekielessä.
Peräpohjalaismurteille tyypilliset mie ja sie ovat elävästi käytössä lähes kaikilla informanteilla. Vain kahden informantin puheessa oululaisvariantit mää ja sää dominoivat. Oululainen nää ei esiinny yhdelläkään mukana olleista henkilöistä heidän arkipuheessaan. Peräpohjolan murteelle tunnusomainen vokaalienvälinen h oli säilynyt viiden kielenoppaan puhekielessä elävänä. Vokaalienvälinen h esiintyy sitä varmemmin henkilön puheessa, mitä kauemmin tämä on asunut Oulun seudulla.
Informantit tunnistavat Peräpohjolan ja Oulun murteelle tyypillisiä piirteitä. Näitä piirteitä he tunnistavat myös omasta puheestaan melko hyvin. Moni informanteista ilmoittaa käyttävänsä erilaisia murresanoja. Lähes kaikki ovat sitä mieltä, että murteella on merkitystä identiteetille. Informanttien mielestä murre antaa juuret, osoittaa synnyinseudun sekä taustan, ja oma murre on kielellinen rikkaus. Kukaan informanteista ei ole tuntenut tarvetta muuttaa puhetyyliään tai välttää murrettaan.
Sukupuolten väliset erot ovat vähäisiä, joskin jonkin verran miesten puheessa on enemmän murteellisuuksia kuin naisten. Sukupuolta suurempi merkitys näyttäisi olevan sillä, miten kauan henkilö on asunut Oulun seudulla. Vahvimpia Tervolan murteen puhujia ovat ne kielenoppaat, jotka ovat asuneet kauimmin Oulun seudulla.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [30033]