”Onko kunnalla varaa kaikkiin piirtämiini keinuihin?” : lapset osallisena koulupihan suunnittelussa osana kunnallista vaikuttamista
Kirstinä, Anu (2015-03-12)
Kirstinä, Anu
A. Kirstinä
12.03.2015
© 2015 Anu Kirstinä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503131159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201503131159
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma liittyy Tyrnävän kunnassa suunnitteilla olevaan uuden alakoulun pihan suunnitteluun, nykyisen alakoulupihan kunnostamiseen, lasten osallisuuteen ja heidän vaikuttamismahdollisuuksiin. Fenomenologisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ja lisätä ymmärrystä lasten piirtämien kuvien avulla, millainen koulupiha kannustaa lapsia liikkumaan. Tutkimuksessa lapsia pyydettiin piirtämään koulun pihasta, jolla he mieluiten liikkuisivat. Tutkimuksen aineiston koko on 125 piirustusta. Tutkimuksen tavoitteena oli, että lasten asiantuntijuutta ja tutkimuksen tuloksia hyödynnetään koulupihojen suunnittelussa.
Tutkimuksen taustalla on huoli lasten arkiliikkumisen vähenemisestä ja siitä, että aikuiset suunnittelevat ympäristöjä lapsille, vaikka lapset ovat oman elinpiirinsä asiantuntijoita. Lasten mukanaolo ympäristösuunnittelussa tuottaa viihtyisämpää ja toimivampaa ympäristöä kaikille. Lapset myös tarvitsevat omakohtaisia osallisuuden kokemuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Lasten piirroksista sisältöjen merkityksiä tulkittiin fenomenologis-hermeneuttisella analyysin avulla, missä kokonaiskuva liikkumaan kannustavasta koulupihasta syntyi aineiston kuvauksen, ryhmittelyn, synteesin ja merkityskokonaisuuksien avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että lapsilla on paljon näkemyksiä koulun pihasta. Yhteistä lasten piirtämille pihoille olivat runsas tarjoumien määrä, pihan luonnonläheisyys ja värikkyys. Lapset huomioivat pihasuunnitelmissaan myös vuodenaikojen vaihtelut ja turvallisuuden. Rakennetulta ympäristöltä lapset toivoivat eniten välineitä, joissa voi roikkua, kiipeillä ja rimpuilla. Myös kiikkumisen ja laskemisen mahdollisuudet koettiin tärkeinä jokaisessa ikäluokassa. Pelit ja pelaamisen mahdollisuus toistuivat piirustuksissa runsaasti kaikilla paitsi ykkösluokkalaisilla. Huomattavaa sen sijaan oli, että halu tasapainoilla hieman väheni iän myötä.
Lasten piirrosten avulla tutkimuksessa syntyi ideoita koulupihan suunnittelemiseen ja kunnostamiseen. Tutkimuksen perusteella nykyisen alakoulun pihan tulisi tukea erityisesti vapaan leikin mahdollisuutta ja uuden koulun pelaamisen mahdollisuutta. Välitunneilla tulisi hyödyntää jo tarjolla olevia tarjoumia, joita koulujen ympäristössä on runsaasti.
Lapset ovat idearikkaita koulupihan suunnittelijoita. Lapset pystyvät osallistumaan ja vaikuttamaan ympäristön suunnitteluun, kunhan heille löydetään sopiva vaikuttamisen väylä. Positiiviset osallisuuden kokemukset antavat tunteen: ”Minä olen tärkeä omana itsenäni. Minä pystyn ja haluan vaikuttaa yhteisiin asioihin yhteisössäni”. Osallisuuden tunne tukee yhteiskunnan jatkuvuutta.
Tutkimuksen taustalla on huoli lasten arkiliikkumisen vähenemisestä ja siitä, että aikuiset suunnittelevat ympäristöjä lapsille, vaikka lapset ovat oman elinpiirinsä asiantuntijoita. Lasten mukanaolo ympäristösuunnittelussa tuottaa viihtyisämpää ja toimivampaa ympäristöä kaikille. Lapset myös tarvitsevat omakohtaisia osallisuuden kokemuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä.
Lasten piirroksista sisältöjen merkityksiä tulkittiin fenomenologis-hermeneuttisella analyysin avulla, missä kokonaiskuva liikkumaan kannustavasta koulupihasta syntyi aineiston kuvauksen, ryhmittelyn, synteesin ja merkityskokonaisuuksien avulla. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että lapsilla on paljon näkemyksiä koulun pihasta. Yhteistä lasten piirtämille pihoille olivat runsas tarjoumien määrä, pihan luonnonläheisyys ja värikkyys. Lapset huomioivat pihasuunnitelmissaan myös vuodenaikojen vaihtelut ja turvallisuuden. Rakennetulta ympäristöltä lapset toivoivat eniten välineitä, joissa voi roikkua, kiipeillä ja rimpuilla. Myös kiikkumisen ja laskemisen mahdollisuudet koettiin tärkeinä jokaisessa ikäluokassa. Pelit ja pelaamisen mahdollisuus toistuivat piirustuksissa runsaasti kaikilla paitsi ykkösluokkalaisilla. Huomattavaa sen sijaan oli, että halu tasapainoilla hieman väheni iän myötä.
Lasten piirrosten avulla tutkimuksessa syntyi ideoita koulupihan suunnittelemiseen ja kunnostamiseen. Tutkimuksen perusteella nykyisen alakoulun pihan tulisi tukea erityisesti vapaan leikin mahdollisuutta ja uuden koulun pelaamisen mahdollisuutta. Välitunneilla tulisi hyödyntää jo tarjolla olevia tarjoumia, joita koulujen ympäristössä on runsaasti.
Lapset ovat idearikkaita koulupihan suunnittelijoita. Lapset pystyvät osallistumaan ja vaikuttamaan ympäristön suunnitteluun, kunhan heille löydetään sopiva vaikuttamisen väylä. Positiiviset osallisuuden kokemukset antavat tunteen: ”Minä olen tärkeä omana itsenäni. Minä pystyn ja haluan vaikuttaa yhteisiin asioihin yhteisössäni”. Osallisuuden tunne tukee yhteiskunnan jatkuvuutta.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [29998]