Kvasikokeellinen interventiotutkimus mielimusiikin käytöstä muistisairauden käytösoireiden hoidossa
Pelkonen, Juhani (2015-06-02)
J. Pelkonen
02.06.2015
© 2015 Juhani Pelkonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506061817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201506061817
Tiivistelmä
Muistisairaiden käytösoireilu on heidän hoitajiensa työtä voimakkaimmin kuormittava seikka ja yleisin syy muistisairaan laitoshoitoon siirtämiselle. Käytösoireiden hoidoksi suositellaan psykososiaalisia hoitomuotoja, joita kuitenkin yleisesti pidetään haastavina järjestää, ja usein hoitona käytetäänkin psyykenlääkkeitä lääkityksen huonosta riski-hyöty-suhteesta huolimatta. Psyykenlääkkeiden käyttöä tässä niiden virallisen käyttöaiheen ulkopuolisessa tarkoituksessa on kritisoitu voimakkaasti.
Tässä kahden palvelukodin muistisairaiden osastojen kanssa tehdyssä interventiotutkimuksessa tutkittiin päivittäisen mielimusiikin kuuntelun vaikutusta asukkaiden käytösoireilun määrään ja heidän hoitajiensa työhyvinvointiin pohtien samalla keinoja, miten sen käyttöä voitaisiin muistisairaiden hoidossa lisätä. Tutkimus osoitti yleisen ja verbaalisen levottomuuden vähentyneen enemmän musiikkia kuunnelleessa ryhmässä kuin vertailuryhmässä (p = 0.006) ja hoitajien työhyvinvoinnin parantuneen enemmän tutkimus- kuin vertailuryhmässä (p = 0.015). Yksittäisistä työhyvinvoinnin muuttujista erityisen maininnan ansaitsee kiireen kokemisessa syntynyt tilastollisesti merkitsevä ero suhteessa vertailuryhmään (p = 0.004), mikä heikentää ajan puutteen argumenttiarvoa perusteltaessa sitä, miksi musiikkia ei vanhuksille ryhmäkodeissa tarjota. Tutkimus puoltaakin mielimusiikin käyttämistä osana kokonaisvaltaista ja kuntouttavaa, vanhuksen identiteettiä ja yksilöllisyyttä arvostavaa sekä hoitohenkilökunnan työssäjaksamisen kannalta kestävää hoitotyötä.
Keskeisessä roolissa musiikin käytön lisäämisessä hoito- ja hoiva-alalla ovat musiikkikasvattajat, joiden kompetenssia laadukkaan musiikinopetuksen tarjoamiseen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa tulee parantaa musiikin hyvinvointia tuottavan potentiaalin nykyistä tehokkaampaan käyttöön saamiseksi erityisesti vanhustenhoidon kuntouttavuuden ja tämän myötä myös alan tuottavuuden parantamiseksi.
Tässä kahden palvelukodin muistisairaiden osastojen kanssa tehdyssä interventiotutkimuksessa tutkittiin päivittäisen mielimusiikin kuuntelun vaikutusta asukkaiden käytösoireilun määrään ja heidän hoitajiensa työhyvinvointiin pohtien samalla keinoja, miten sen käyttöä voitaisiin muistisairaiden hoidossa lisätä. Tutkimus osoitti yleisen ja verbaalisen levottomuuden vähentyneen enemmän musiikkia kuunnelleessa ryhmässä kuin vertailuryhmässä (p = 0.006) ja hoitajien työhyvinvoinnin parantuneen enemmän tutkimus- kuin vertailuryhmässä (p = 0.015). Yksittäisistä työhyvinvoinnin muuttujista erityisen maininnan ansaitsee kiireen kokemisessa syntynyt tilastollisesti merkitsevä ero suhteessa vertailuryhmään (p = 0.004), mikä heikentää ajan puutteen argumenttiarvoa perusteltaessa sitä, miksi musiikkia ei vanhuksille ryhmäkodeissa tarjota. Tutkimus puoltaakin mielimusiikin käyttämistä osana kokonaisvaltaista ja kuntouttavaa, vanhuksen identiteettiä ja yksilöllisyyttä arvostavaa sekä hoitohenkilökunnan työssäjaksamisen kannalta kestävää hoitotyötä.
Keskeisessä roolissa musiikin käytön lisäämisessä hoito- ja hoiva-alalla ovat musiikkikasvattajat, joiden kompetenssia laadukkaan musiikinopetuksen tarjoamiseen sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa tulee parantaa musiikin hyvinvointia tuottavan potentiaalin nykyistä tehokkaampaan käyttöön saamiseksi erityisesti vanhustenhoidon kuntouttavuuden ja tämän myötä myös alan tuottavuuden parantamiseksi.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38821]