Koulukiusaaminen oppilaiden silmin : kiusaamisen yleisyys, ilmenemisen muodot ja yhteys kouluviihtyvyyteen
Toivanen, Tiina (2015-09-10)
T. Toivanen
10.09.2015
© 2015 Tiina Toivanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201509121997
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201509121997
Tiivistelmä
Kiusaaminen on yleinen, monella tavalla haitallinen ilmiö, joka vaikuttaa monin tavoin oppilaan koulunkäyntiin. Sen torjumisen kannalta on tärkeää tiedostaa, kuinka oppilaat kokevat kiusaamisen ja kuinka se vaikuttaa kokemukseen koulusta ja siellä viihtymisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka yleistä kiusaaminen on, millaista kiusaamista oppilaat kokevat ja kuinka se on yhteydessä heidän kouluviihtyvyyteensä. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana laajempaa Oppiminen, toimijuus ja pedagoginen hyvinvointi peruskoulussa -tutkimushanketta (Pietarinen, Pyhältö & Soini, 2010).
Tutkimukseen osallistui yhteensä 170 viides- ja seitsemäsluokkalaista oppilasta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä. Kiusaamisen yleisyyden tarkastelussa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja χ²-testiä. Kiusaamisen muotojen analysoimisessa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä. Kouluviihtyvyyden tarkastelussa laskettiin kuvailevat tunnusluvut, hyödynnettiin ristiintaulukointia, χ²-testiä ja t-testiä. Tutkimuksessa selvisi, että 10 % oppilaista oli kokenut kiusaamista ja viidennes (21 %) oppilaista oli todistanut kiusaamista. Kiusatuksi joutuneet arvioivat usein myös luokkatoverinsa tulleen kiusatuksi. Kiusaamisen muodot jaoteltiin suoraan fyysiseen ja verbaaliseen kiusaamiseen sekä epäsuoraan teoilla tuotettuun ja tekemättä jättämisellä tuotettuun kiusaamiseen. Eniten oppilaat olivat kohdanneet ja todistaneet suoraa verbaalista kiusaamista. Oppilaat viihtyivät koulussa keskimäärin hyvin. Kiusatuksi joutuminen vaikutti kouluviihtyvyyteen heikentävästi. Kiusaamisen todistamisella sen sijaan ei ollut yhteyttä kouluviihtyvyyden arvioon.
Tutkimuksella saatiin arvokasta tietoa kiusaamisesta oppilaiden kokemana. Oppilaiden kokemusten kartoittaminen auttaa selvittämään kiusaamisen vastaisen työn kannalta oleellisia tekijöitä.
Tutkimukseen osallistui yhteensä 170 viides- ja seitsemäsluokkalaista oppilasta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä. Kiusaamisen yleisyyden tarkastelussa hyödynnettiin ristiintaulukointia ja χ²-testiä. Kiusaamisen muotojen analysoimisessa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysiä. Kouluviihtyvyyden tarkastelussa laskettiin kuvailevat tunnusluvut, hyödynnettiin ristiintaulukointia, χ²-testiä ja t-testiä. Tutkimuksessa selvisi, että 10 % oppilaista oli kokenut kiusaamista ja viidennes (21 %) oppilaista oli todistanut kiusaamista. Kiusatuksi joutuneet arvioivat usein myös luokkatoverinsa tulleen kiusatuksi. Kiusaamisen muodot jaoteltiin suoraan fyysiseen ja verbaaliseen kiusaamiseen sekä epäsuoraan teoilla tuotettuun ja tekemättä jättämisellä tuotettuun kiusaamiseen. Eniten oppilaat olivat kohdanneet ja todistaneet suoraa verbaalista kiusaamista. Oppilaat viihtyivät koulussa keskimäärin hyvin. Kiusatuksi joutuminen vaikutti kouluviihtyvyyteen heikentävästi. Kiusaamisen todistamisella sen sijaan ei ollut yhteyttä kouluviihtyvyyden arvioon.
Tutkimuksella saatiin arvokasta tietoa kiusaamisesta oppilaiden kokemana. Oppilaiden kokemusten kartoittaminen auttaa selvittämään kiusaamisen vastaisen työn kannalta oleellisia tekijöitä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38840]