Yleisanestesiahammashoitoa saaneiden lapsipotilaiden anestesiahammashoitoon ohjauksen syyt vanhempien raportoimana

Abstract

Lasten yleisanestesiahammashoidon tarjonta ja yleisanestesiassa hammashoitoa saaneiden lasten määrä ovat lisääntyneet. Yleisimmät anestesiahammashoitoon ohjauksen syyt ovat dentiinikaries ja hammashoitopelko sekä pienillä lapsilla yhteistyökyvyttömyys. Nämä olivat myös päädiagnoosina alle 7-vuotiailla, joiden hampaat hoidettiin yleisanestesiassa Oulun yliopistollisen sairaalan Hammas- ja suusairauksien klinikalla vuosina 2009–2010. Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää näiden lasten vanhempien mielestä tärkein syy lapsen anestesiahammashoidolle ja kokemuksia anestesiahammashoidosta. Tavoitteena oli myös selvittää lapsen suunterveystottumuksia ja vanhempien saamaa neuvontaa hampaiden omahoidon ja terveellisen ruokavalion osalta ennen ja jälkeen anestesiahammashoidon. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka lapsen hammashoito oli onnistunut perusterveydenhuollossa ennen ja jälkeen anestesiahammashoidon ja oliko anestesian jälkeen tarvittu korjaavaa hoitoa.

Kyselytutkimukseen osallistui 20/141 anestesiahammashoidossa hoidetun lapsen vanhempaa, jotka vastasivat joko sähköiselle tai paperiselle kyselylomakkeelle (liite 2). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS 2.1-ohjelmalla Pearsonin Chi-Square- ja Fisherin testeillä. Tutkimustulosten mukaan vanhempien mielestä tärkein syy lasten anestesiahammashoitoon ohjaukselle oli hammashoitopelko, jota esiintyi yleisesti myös vanhemmilla. Vanhemmat kokivat anestesiahammashoidon myönteisenä hoitoratkaisuna lapselleen. He kokivat saaneensa myös hyvin informaatiota lapsen hampaiden hoidosta ja terveellisestä ravinnosta ennen anestesiahammashoitoa, mutta anestesiahammashoidon aikana annettua suunterveysneuvontaa vanhemmat eivät välttämättä olleet huomanneet tai pystyneet omaksumaan. Lasten omahoito- sekä ravintotottumukset olivat kaiken kaikkiaan kunnossa anestesiahammashoidon jälkeen. Napostelutyyppinen syöminen, kuten jogurtin, mehun, kaakaon, leivonnaisten ja jälkiruokien päivittäinen käyttö; erityisesti jogurtin sekä mehun ja kaakaon päivittäisen kulutuksen osalta, lienee ollut kuitenkin syynä lasten hampaiden karioitumiselle tässä tutkimusjoukossa. Anestesian jälkeen pojilla hampaiden omahoidossa esiintyi enemmän puutteita kuin tytöillä. Lapsilla, joilla oli kariesta ennen anestesiahammashoitoa, esiintyi kariesta anestesiahammashoidon jälkeen. Kaikilla lapsilla onnistui hammashoito anestesiahammashoidon jälkeen perusterveydenhuollossa. Kyselytutkimukseen vastanneet edustivat vain noin 14 %:a anestesiassa hoidettujen lasten vanhemmista. Sen takia tutkimusta voidaan pitää pilottitutkimuksena.