Ensikotien entisten asiakasperheiden kuvauksia elämäntilanteistaan päihdekuntoutuksen jälkeen

Abstract

Tämän kasvatuspsykologian pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ensikotien entiset asiakkaat kuvailevat elämäntilannettaan päihdekuntoutuksen jälkeen. Tutkimusaineistona on entisten asiakkaiden jälkiarviointilomakkeita. Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset järjestävät raskaana oleville ja vauvaperheille tarkoitettua päihdekuntoutusta kuudessa eri Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ensikodissa eri puolilla Suomea. Tässä tutkielmassa käsitellään erityisesti käsitteitä päihderiippuvuus ja varhainen vuorovaikutus. Vanhempien päihdeongelmat ovat tuttu aihe lastensuojelussa, mutta myös kasvatuspsykologian näkökulmasta on hyödyllistä tehdä lisää tutkimusta ja näin hankkia tietoa aiheesta. Tutkimusaineisto saatiin Ensi- ja turvakotienliitolta. Mukaan valikoitui 39 jälkiarviointilomaketta niiltä asiakkailta, joiden kuntoutus oli päättynyt joko vuonna 2011 tai 2012. Ensikotien työntekijät olivat haastatelleet entisiä asiakkaita jälkiarviointilomakkeita varten. Haastatteluajankohdat olivat puoli vuotta ja/tai vuosi kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Tutkimusotannasta yksitoista henkilöä oli vastannut sekä puoli vuotta että vuosi kuntoutuksen jälkeen. Loput 28 henkilöä oli haastateltu kerran, joko puoli vuotta tai vuosi kuntoutuksen jälkeen. Jälkiarviointilomakkeissa on asiakkaiden perustietojen lisäksi kuusi eri avointa kysymyskohtaa. Näistä erityisesti kolmea kohtaa tarkastellaan tässä tutkielmassa aineiston taustatietojen kuvauksen lisäksi. Nämä kolme kohtaa sisältävät entisten asiakkaiden kuvauksia heidän saamasta tuestaan kuntoutuksen jälkeen sekä entisten asiakaslasten että entisten asiakasaikuisten elämäntilanteista kuntoutuksen jälkeen. Aineisto analysoidaan jatkuvan vertailun menetelmällä, joka kuuluu Ground theory:n tutkimusmenetelmiin. Jatkuvan vertailun menetelmä on laadullinen, aineistolähtöinen menetelmä. Aineiston pohjalta pyritään luomaan kategoriarakentelun kautta ilmiötä selittävät mallit ja teoriat. Tässä tutkimuksessa muodostuu kolme kategoriamallia koskien kutakin tarkasteltua kolmea kohtaa jälkiarviointilomakkeissa. Tutkimustulokset osoittavat, että ensikotien entisten asiakasperheiden väliset kuvaukset heidän elämäntilanteista ovat toisiinsa nähden hyvin erilaisia. Heidän vastauksistaan löytyy kuitenkin usein toistuvia aiheita, joita kuvastavat parhaiten tutkielmassa muodostuneet kaaviot. Tutkimustuloksista on löydettävissä yksi hyvin yleinen tekijä. Moni ensikotien entisistä asiakasperheistä koostuu haastatteluhetkellä yksinhuoltajaäidistä, joka hoitaa lastansa kotona. Ensikotien entisten asiakasperheiden elämäntilanteiden kuvauksen lisäksi tämän tutkimuksen antia ovat erilaiset ideat ja muutostarpeet jälkiarviointilomakkeiden kehittämiseksi. Tässä tutkielmassa esitellään myös mahdollisia jatkotutkimusaiheita. Tutkimus antaa kasvatuspsykologisesta näkökulmasta lisätietoa perheiden kuvaamista päihdekuntoutuksen jälkeisistä elämäntilanteista käytännön työhön ensikodeissa.