On the Finnish translation of dialect in Quentin Tarantino’s Inglourious Basterds

Abstract

The title of this Pro Gradu Thesis is “On the Finnish translation of dialect in Quentin Tarantino’s Inglourious Basterds”. It is a study of Appalachian English translated into non-standard Finnish, and as the material for the thesis is a motion picture, special emphasis is put on audiovisual translating. The data for this study comes from Quentin Tarantino’s film Inglourious Basterds (2009) and its Finnish translation by Timo Porri. The character of interest for this study is Lieutenant Aldo Raine. The focus of this thesis was to examine what decisions the translator has made in order to achieve the effect of the original speech with the translation in view of dialect, colloquialisms and swear words. The method of this study was to examine the translation of the film, and the features that were different from standard Finnish were categorised into groups to clarify their analysis later.

The theoretical background reveals that audiovisual translating is a difficult field due to the technical restraints. This thesis is interested in colloquial features of Finnish, such as apocope, passive voice and the omission of sounds, and they were examined. Finnish dialects can be divided into western and eastern varieties, and translating them is difficult. Therefore, dialectal features should be used indicatively, and consistency is very important. When translating swear words, however, consistency is not a major deciding factor: Finnish swear words can be toned down or omitted completely.

In the analysis, it became evident that the dialectal features were from the western dialects of Finnish. However, the translator did not consistently use features from one specific dialect. The translation is full of colloquialism, such as passive voice and omission of sounds from words. There were also instances of military slang and loan words from Swedish. Half of the English swear words were translated into Finnish and they were often toned down.

It can be stated that it is difficult to translate spoken English into written Finnish, especially when dealing with audiovisual restrictions. Using dialects was probably avoided in fear of causing confusion in viewers. The dialectal features were not consistently from one dialect, and this is often frowned upon. In my opinion, however, the translation is refreshingly different from most Finnish translations in the silver screen, and as audiovisual translations are so different from literary translations, the translator can be forgiven certain things. Colloquial expression are useful for the audiovisual translator as they are often shorter than standard Finnish words. The Finnish swear words were toned down, as is often the case in all audiovisual translations.

Pro gradu -tutkielmani otsikko on ”On the Finnish translation of dialect in Quentin Tarantino’s Inglourious Basterds”, ”Quentin Tarantinon Kunniattomien paskiaisten suomenkielisestä käännöksestä”. Sen aiheena on tutkia Appalakkien alueella puhutun englannin kääntämistä puhekieliseksi suomeksi, ja koska materiaali on peräisin elokuvasta, tutkimuksessa painotetaan audiovisuaalista kääntämistä. Elokuvan on suomentanut Timo Porri, ja hahmo, johon tutkimus keskittyy, on luutnantti Aldo Raine. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kääntäjä on suomentanut hahmon murteellisen englannin käyttäen apunaan murteellisia ilmaisuja, puhekielisyyksiä sekä kirosanoja. Suomen kirjakielestä poikkeavat piirteet on lajiteltu ryhmiin, jotta niiden analysointi olisi selkeämpää.

Teoreettisen taustan tarkastelussa selvisi, että audiovisuaalinen kääntäminen on vaikeaa teknisten rajoitusten takia. Tämä tutkimuksen aiheena ovat suomen puhekielisyydet, kuten loppuheitto, passiivin käyttö ja äänteiden jättäminen pois sanoista, ja näitä piirteitä on esitelty teoriaosassa. Suomen murteet voidaan jaotella läntisiin ja itäisiin murteisiin, joiden kääntäminen on vaikeaa. Siksi murteellisia ilmaisuja pitäisi käyttää viitteellisesti, ja yhdenmukaisuus on tärkeää. Kirosanojen suhteen yhdenmukaisuus ei ole avainasemassa, sillä kirosanoja voidaan laimentaa tai jättää kokonaan kääntämättä.

Analyysissä kävi ilmi, että käännöksen murteelliset ilmaisut olivat peräisin läntisistä murteista, vaikka kääntäjä ei ollutkaan käyttänyt vain yhtä tiettyä murretta. Puhekielisiä piirteitä, kuten passiivin käyttöä ja äänteiden pois jättämistä, on käännöksessä paljon. Käännöksestä voi myös löytää armeijasanastoa sekä lainasanoja ruotsista. Puolet englanninkielisistä kirosanoista on käännetty suomeksi, ja usein kääntäjä on käyttänyt miedompaa kirosanaa.

Puhuttua englantia on vaikea kääntää kirjoitetuksi suomeksi, etenkin kun täytyy huomioida audiovisuaalisen kääntämisen rajoitukset. Murteiden käyttöä on vältetty luultavasti siksi, että kääntäjä ei ole halunnut aiheuttaa hämmennystä katsojissa, jotka eivät ehkä ymmärrä murteellisia sanoja. Murteelliset sanat eivät ole peräisin yhdestä murteesta, ja tämä on usein kritiikin aihe. Mielestäni käännös on kuitenkin virkistävän erilainen, ja koska audiovisuaalinen kääntäminen eroaa kirjallisuuden kääntämisestä, voidaan kääntäjälle antaa joitakin asioita anteeksi. Puhekieliset sanat ovat hyödyllisiä audiovisuaaliselle kääntäjälle, sillä ne ovat usein lyhyempiä kuin suomen kirjakielen sanat. Suomalaisia kirosanoja oli laimennettu, kuten audiovisuaalisissa käännöksissä usein tehdään.