The future of Nordic education : CLIL and curriculum analysis of Finnish and Swedish basic education

Abstract

This Pro Gradu thesis will look at the Finnish and Swedish national basic education curricula in light of 21st century skills and CLIL applicability. The world has changed faster than the educational systems have. The reliance on quantifiable standardised tests and result-comparisons give a limited view of success. There is increased emphasis on problem solving skills, innovation, and ability to collaborate with a variety of people. Even though these skills are more difficult to measure in standardised testing, they should be among the main objectives of education. Content and language integrated learning (CLIL) helps build functional bilingualism, even if students do not have a bilingual home background, or environment. In countries like Finland and Sweden, where the national language is confined to a relatively small area and population, at least functional fluency in more languages is required.

My aim is to find answers to the following research questions regarding both Finland and Sweden;

1. Do the curricula support and foster holistic and sustainable education that will provide students with skills required in the future? Why/Why not.

2. Do the curricula provide an adaptable platform for CLIL teaching? Why/Why not.

The research approach of this thesis is a systematic review of the Finnish and Swedish national basic education curricula, followed by curriculum analysis. A systematic review methodology refers to an approach focused on a research question that tries to identify and synthesize research evidence relevant to that question.

Both the Finnish and Swedish basic education curricula emphasise the awareness of life around and after compulsory education, and the need for students to become functioning members of society. This includes the promotion and development of 21st century skills in education, and these are taken into account in the guidelines for the various subjects to be taught. While CLIL is not directly endorsed in either curricula, both still provide a solid base for its implementation.

Following studies in this area could approach the topic from a more practical angle, and attempt to find out how these curricula can be actualised in relation to CLIL or future skills requirements. For example case studies of CLIL education following either the Finnish or Swedish national curriculum, or examining lessons planned on the basis of quality CLIL requirements and curricular parameters, would give a more concrete view of how the Finnish and Swedish national curricula lend themselves to this particular educational approach.

Tämä pro gradu tarkastelee Suomen ja Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmia ja niiden soveltuvuutta CLIL-opetukseen sekä valmiuksia antaa oppilaille tarvittavat taidot tulevaisuutta varten. Maailma on muuttunut nopeammin kuin käytössä olevat koulutusjärjestelmät, ja kvantitatiivinen tulospohjainen ajattelu standardoiduin testein antaa rajatun käsityksen oppimisen laadusta ja onnistumisesta. Erilaiset ihmissuhdetaidot, innovaatiokyvyt, ja ongelmanratkaisumetodit ovat kasvavassa kysynnässä. Näitä on hankalampi mitata perinteisin koemenetelmin, mutta niiden pitäisi olla osana opetuksen peruspilareita. CLIL-aihesisällön ja kielen yhdistetty oppiminen, auttaa kaksikielisyyden kehittymisessä, vaikka oppilailla ei olisi kaksikielistä kotitaustaa tai asuinympäristöä. Suomen ja Ruotsin kaltaisissa pienehkön kielikannan maissa perustason kielitaitoa tarvitaan muissakin kuin äidinkielissä.

Tämän työn tavoitteena on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin;

1. Tukevatko opetussuunnitelmat holistista ja kestävää koulutusta, mikä tarjoaa oppilaille tarvittavat kyvyt ja taidot tulevaisuutta varten? Miksi/miksi eivät;

2. Antavatko opetussuunnitelmat sopivan pohjan CLIL-opetukselle? Miksi/Miksi eivät.

Tutkimusmetodina on systemaattinen katsaus (systematic review) Suomen ja Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmiin, mitä seuraa opetussuunnitelma-analyysi. Systemaattinen katsaus tarkoittaa metodia joka keskittyy tutkimuskysymksiin yrittäen tunnistaa ja kerätä todistusaineistoa valituista lähteistä kysymyksiin liittyen.

Sekä Suomen että Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmat tiedostavat maailman muutoksen, ja pyrkivät takaamaan sen, että oppilailla on mahdollisuus kehittyä osallistuviksi yhteiskunnan jäseniksi. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuutta varten vaadittavia kykyjä ja taitoja on tuotu esiin molemmissa opetussuunnitelmissa yleisellä tasolla sekä ainekohtaisissa osioissa. CLIL-opetusta ei mainita erikseen kummassakaan opetussuunnitelmassa, mutta molemmat antavat opetuksellisen pohjan sen mahdollistamiselle.

Seuraavat tutkimukset tähän aihepiiriin liittyen voisivat ottaa käytännönläheisemmän lähestymistavan, ja katsoa kuinka opetussuunnitelmia voidaan käyttää CLIL-opetukseen, tai tulevaisuustaitojen harjoittamiseen. Tämän voi tehdä esimerkiksi tapaustutkimuksilla jomman kumman opetussuunnitelman pohjalta, tai tuntisuunnitelmien analysoinnilla CLIL-näkökulmasta.