Kolmiportainen tuki — oppimisen mahdollistaja : luokanopettajien kokemuksia kolmiportaisesta tuesta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa selvitetään, miten kolmiportainen tuki näkyy luokanopettajan työssä hänen kokemanaan. Lisäksi selvitetään, mitkä ovat kolmiportaisen tuen vahvuudet ja haasteet luokanopettajan kokemana. Tutkimuksen avulla saadaan ajankohtaista tietoa kolmiportaisen tukimallin toimivuudesta koulun arjessa.

Kansainväliset inklusiivisuutta korostavat muutokset loivat selkeitä suuntaviivoja Suomen erityisopetuksen käytäntöön. Erityisopetuksen strategian suosituksia noudattaen Suomessa otettiin käyttöön syksyllä 2011 muutokset perusopetuslakiin sekä valtakunnallisiin esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti ja jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetusta omassa lähikoulussaan. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Jokaisella oppilaalla on oikeus saada yksilöllistä ja riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan erityisen tuen taustalla tapahtuneita kansainvälisiä muutoksia. Lisäksi luodaan katsaus Suomen erityisopetuksen muutosten taustoihin. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään myös oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tukimalli sekä kerrotaan opettajan roolista tuen antajana. Tämän lisäksi esitellään kolmiportaiseen tukeen liittyviä aikaisempia tutkimuksia.

Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja taustasitoumuksiltaan fenomenologinen. Tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2015 haastattelemalla viittä luokanopettajaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettiset käsitteet luotiin analyysin lopuksi teoriaohjaavasti.

Tutkimustulosten perusteella kolmiportainen tuki näkyy luokanopettajan kokemana hänen työssään asiakirjoina, tukitoimina, yhteistyönä, varhaisena puuttumisena ja inkluusiona. Asiakirjat koettiin vahvuutena. Kirjaamisen avulla tuen kohteet voitiin tuoda paremmin esille ja asiakirjat toivat selkeyttä ja suunnitelmallisuutta työhön sekä mahdollistivat tiedon siirron. Tukitoimia käytettiin monipuolisesti. Oppilaiden säännöllinen seuranta ja arviointi mahdollistivat varhaisen puuttumisen. Moniammatillisen yhteistyön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön koettiin lisääntyneen. Ylityöllistetyn erityisopetuksen sekä koulukuraattoreiden ja -psykologien vaihtuvuuden nähtiin heikentävän optimaalisen tuen antamista. Inkluusio ilmeni tuloksissa luokanopettajan kokemuksena lähikoulusta sekä oppilaiden luokkasijoituksena. Tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne tuovat esiin yksittäisen luokanopettajan kokemuksia kolmiportaisesta tuesta.

This Master’s thesis looks into the ways in which three-tier support is seen in a primary teacher’s work as experienced by the teacher. I also study what the strengths and challenges of three-tier support are as experienced by them. The study helps to provide current information on the functionality of the three-tier support model in everyday life in schools.

International changes with a focus on inclusion provided clear-cut guidelines for special education practices in Finland. In compliance with the recommendations of the special education strategy, Finland adopted amendments to the Basic Education Act and the core curriculum of preprimary and primary education in the autumn of 2011. Teaching is developed in accordance with the principle of inclusion, and every pupil has the right to get instruction in his or her own local school. The three levels of support for learning and school attendance are the general, reinforced and special support. Every pupil has the right to receive individual and sufficient support for learning and school attendance as soon as a need becomes evident.

The theoretical frame of reference of this study considers the international changes that have taken place in view of special support. A review of the background to changes in Finnish special education is also provided. The theoretical frame of reference also introduces the model of three-tier support for learning and school attendance, and provides information about the teacher’s role in giving support. Previous studies related to three-tier support are also presented.

This is a qualitative case study and its underlying commitments are phenomenological in nature. The research data was collected in the autumn of 2015 by interviewing five primary teachers. The data was analysed by means of data-driven content analysis. The theoretical concepts were created at the end of the analysis in a theory-driven manner.

On the basis of the research results, three-tier support is seen, as experienced by primary teachers in their work, in documents, support measures, collaboration, early intervention and inclusion. Documents were thought to be a strength. Registering helped to highlight the targets of support better, and the documents brought clarity and organisation to their work and also enabled transfer of information. Support measures were used in various ways. Regular monitoring and evaluation of the students enabled early intervention. It was felt that there had been an increase in multiprofessional collaboration and cooperation with the home. Being overworked and the high turnover of school social workers and psychologists were seen as factors that have a negative impact on giving optimum support. Inclusion became evident in the results in the primary teacher’s experience with the local school and in the students’ allocation to classes. The results cannot be generalized, as they highlight individual primary teachers’ experiences of three-tier support.