Koulu ja mielenterveys : psykiatrisessa osastohoidossa olleiden alaikäisten nuorten koulutausta ja koulumenestys
Karvonen, Kaisa (2015-04-09)
Karvonen, Kaisa
K. Karvonen
09.04.2015
© 2015 Kaisa Karvonen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504111375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504111375
Tiivistelmä
Nuorten mielenterveysongelmat ovat erittäin vakava ja ajankohtainen ongelma, sillä joka viides lapsi ja nuori kärsii niistä. Mielenterveysongelmiin on tärkeää puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Nuorten mielenterveysongelmiin ja syrjäytymiseen on esitetty monia kouluun liittyviä syitä ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä nähdään koululla olevan suuri merkitys.
Tässä työssä kartoitetaan sitä, minkälaisia asioita voidaan, ja tulee ottaa huomioon koulussa lapsen suotuisan psyykkisen kehityksen tukemiseksi. Toisaalta etsitään myös opettajan havainnointi- ja vaikutusmahdollisuuksia käytännön koulutyössä. Tutkielma käsittelee eri tiedealojen tutkimuksia, joissa näitä asioita on lähestytty monista eri näkökulmista.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin alaikäisenä psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden nuorten koulutaustaa ja koulumenestystä. Tutkimus on osa Study-70 tutkimusprojektia. Tutkimusaineisto koostuu Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrisen klinikan osasto 70 alaikäisistä potilaista (N=508), jotka ovat olleet psykiatrisessa osastohoidossa huhtikuun 2001 ja maaliskuun 2006 välisenä aikana. Koulutaustatiedot saatiin tutkimushaastatteluista. Koulumenestystä arvioitiin opetusministeriöstä tilattujen peruskoulun päättötodistusten arvosanatietojen perusteella.
Tutkimusaineiston nuorilla oli keskimäärin huonommat kouluarvosanat kuin normaaliväestössä. Arvosanat ja koulutaustatiedot erosivat sukupuolittain ja sairausryhmittäin. Pojilla oli tässä aineistossa merkitsevästi tyttöjä enemmän oppimisvaikeuksia. Pojat olivat olleet myös tyttöjä enemmän erityisopetuksessa, mukautetussa opetuksessa, tarkkailuluokalla sekä jääneet luokalle. Tytöt menestyivät keskimäärin poikia paremmin koulussa. Huonoin koulumenestys oli käytös- ja päihdehäiriöisillä nuorilla.
Tämän tutkimuksen nuorista 40 prosenttia oli kiusattu koulussa. Koulukiusaajiksi tunnustautui lähes viidennes nuorista, pojat olivat tyttöjä useammin koulukiusaajia. Kiusaaminen oli yleisempää käytöshäiriöisillä nuorilla kuin muilla nuorilla. Koulukiusaaminen lisäsi aineistossa käytöshäiriön riskiä pojilla 3,5-kertaiseksi ja tytöillä jopa 5-kertaiseksi.
Tutkimuksen perusteella ei voida suoraan löytää keinoja nuorten mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi. Tutkimuksessa kuitenkin etsitään ja esitellään koulun ja mielenterveyden välistä yhteyttä. Jokaisen opettajan tulisi tiedostaa mielenterveyden häiriöiden yleisyys lapsilla ja nuorilla sekä löytää keinoja edistää oppilaiden hyvinvointia omalla työllään ja moniammatillisin keinoin.
Tässä työssä kartoitetaan sitä, minkälaisia asioita voidaan, ja tulee ottaa huomioon koulussa lapsen suotuisan psyykkisen kehityksen tukemiseksi. Toisaalta etsitään myös opettajan havainnointi- ja vaikutusmahdollisuuksia käytännön koulutyössä. Tutkielma käsittelee eri tiedealojen tutkimuksia, joissa näitä asioita on lähestytty monista eri näkökulmista.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin alaikäisenä psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden nuorten koulutaustaa ja koulumenestystä. Tutkimus on osa Study-70 tutkimusprojektia. Tutkimusaineisto koostuu Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrisen klinikan osasto 70 alaikäisistä potilaista (N=508), jotka ovat olleet psykiatrisessa osastohoidossa huhtikuun 2001 ja maaliskuun 2006 välisenä aikana. Koulutaustatiedot saatiin tutkimushaastatteluista. Koulumenestystä arvioitiin opetusministeriöstä tilattujen peruskoulun päättötodistusten arvosanatietojen perusteella.
Tutkimusaineiston nuorilla oli keskimäärin huonommat kouluarvosanat kuin normaaliväestössä. Arvosanat ja koulutaustatiedot erosivat sukupuolittain ja sairausryhmittäin. Pojilla oli tässä aineistossa merkitsevästi tyttöjä enemmän oppimisvaikeuksia. Pojat olivat olleet myös tyttöjä enemmän erityisopetuksessa, mukautetussa opetuksessa, tarkkailuluokalla sekä jääneet luokalle. Tytöt menestyivät keskimäärin poikia paremmin koulussa. Huonoin koulumenestys oli käytös- ja päihdehäiriöisillä nuorilla.
Tämän tutkimuksen nuorista 40 prosenttia oli kiusattu koulussa. Koulukiusaajiksi tunnustautui lähes viidennes nuorista, pojat olivat tyttöjä useammin koulukiusaajia. Kiusaaminen oli yleisempää käytöshäiriöisillä nuorilla kuin muilla nuorilla. Koulukiusaaminen lisäsi aineistossa käytöshäiriön riskiä pojilla 3,5-kertaiseksi ja tytöillä jopa 5-kertaiseksi.
Tutkimuksen perusteella ei voida suoraan löytää keinoja nuorten mielenterveyden ongelmien vähentämiseksi. Tutkimuksessa kuitenkin etsitään ja esitellään koulun ja mielenterveyden välistä yhteyttä. Jokaisen opettajan tulisi tiedostaa mielenterveyden häiriöiden yleisyys lapsilla ja nuorilla sekä löytää keinoja edistää oppilaiden hyvinvointia omalla työllään ja moniammatillisin keinoin.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34593]