Koululiikuntatunnit osallisuuden lisääjänä yleisopetukseen integroitujen erityisoppilaiden kohdalla

Abstract

Työni tavoitteena on selvittää, miten koululiikuntatunnit voivat lisätä erityisoppilaan osallisuutta muuhun ryhmään? Osallisuuden muodostumisen lisäksi selvitän niitä tekijöitä, jotka mahdollisesti lisäävät erityisoppilaan osallisuutta sekä niitä tekijöitä, jotka toimivat osallisuuden syntymisen esteenä.

Tuloksista käy ilmi, että osallisuuden syntymiseen vaikuttivat kaksi päätekijää, jotka olivat opettajan toiminta sekä liikunnan vaikutukset oppilaaseen. Opettajan toiminnassa keskeisimmiksi tekijöiksi muodostuivat oppituntien suunnittelu ja toteutus sekä opettajan käyttämät tukitoimet. Suunnittelussa opettajan tuli huomioida esimerkiksi sopivat ryhmäjaot ja opettajan käyttämistä tukitoimista esille nousivat muun muassa opetuksen eriyttäminen ja avustajien käyttäminen. Liikunnan vaikutuksen oppilaaseen jakautuivat positiivisiin ja negatiiviisiin vaikutuksiin. Positiiviset vaikutukset edistävät osallisuuden syntymistä, ja sellaisia vaikutuksia olivat esimerkiksi ovat itsetunnon nousu sekä ryhmään pääseminen. Yhtenä liikunnan negatiivisena vaikutuksena esille nousi syrjäytyminen, mikä toimii muiden negatiivisten vaikutusten tavoin osallisuuden syntymisen esteenä.

Määrittelen tutkimuksessani erityispedagogiikkaa, erityisen tuen tarvetta, tuen tarpeen syitä, erityisopetusta ja osallisuutta sekä käsittelen koululiikunnan mahdollisuuksia osallisuuden lisääjänä. Teoreettisessa viitekehyksessä käsittelen myös kolmiportaista tukea, integraatiota ja inkluusiota osana kaikille yhteistä koulua ja sen toimintakulttuuria.

Kyseessä on laadullinen, teemahaastatteluihin perustuva tutkimus, jossa käsitellään kolmen opettajan käsityksiä tutkittavasta asiasta. Haastatteluaineistoni on kirjoitettu tekstimuotoon, jonka olen analysoinut sisällönanalyysin avulla. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys, grounded teoria, muodostuu vuoropuheluna sisällönanalyysin käyttämien menetelmien kanssa. Laadullisessa sisällönanalyysissä aineistosta etsitään ensin tutkimuskysymyksiin vastaavat ilmaisut, jotka pelkistetään sanoiksi ja sanat taas kategorisoidaan luokiksi, jotka antavat tutkimusongelmiin selkeät vastaukset. Kategoriat syntyvät vähitellen avoimessa vuorovaikutuksessa aineiston kanssa. Grounded teoria perustuu oman aineiston tulkintaan ja se muodostuu sisällönanalyysin avulla saaduista tuloksista. Tutkimus muodostaa siis oman teoriansa, mikä ei perustu mihinkään valmiiseen teoriaan tai olemassa olevaan tutkimussuuntaukseen. Tutkimuksen tulosten tarkastelun tukena käytän sen pääaiheita käsittelevää kirjallisuutta, jotka tukevat aineiston tulkintaa.

Tutkimuksen tuloksista ei voida tehdä yleistettävää tulkintaa, mutta se antaa suuntaa niistä toimintamalleista, jotka edistävät osallisuuden syntymistä ja näitä keinoja jokainen opettaja voi työssään hyödyntää. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa tämän tutkimuksen tuloksia voi käyttää teoriapohjana, jonka pitävyyttä voi kokeilla konkreettisella kenttätutkimuksella, jossa teoriaa testataan tiettyyn oppilasryhmään.

My thesis aims to study how physical education lessons could add to social engagement with the rest of the group among special needs students. In addition to the emergence of social engagement, I also investigate the factors that might add to their participation and factors that function as obstacles to participation.

The results show that two main factors had an influence on the emergence of social engagement: the teacher’s actions and the effects of PE lessons on the student. In terms of the teacher’s actions, the most important factors turned out to be the way in which the lessons were planned and implemented, and which support measures the teacher chose to use. In his planning measures, the teacher needed to observe proper division of the students into groups, among other things, while differentiation of teaching and the use of assistants were highlighted as some of the support measures. PE lessons had positive and negative effects on the students. Social engagement is fostered by positive effects such as increased self-esteem and achieving group membership. Exclusion emerged as a negative effect of physical education, helping to hinder social engagement similarly to other negative effects.

In my study, I define special education, the need for special support, the reasons for the need of support, special education and social engagement, and I discuss the opportunities offered by physical education to add to social engagement. In my theoretical frame of reference I also discuss the three-tier support, integration and inclusion as part of a school that is common to all and as part of its culture.

This is a qualitative study based on theme interviews in which the views of three teachers on the matter under study are discussed. The interview data was written into a textual format and then analysed by means of content analysis. The theoretical frame of reference of my study, i.e. grounded theory, is takes shape through a dialogue with the methods used in content analysis. In qualitative content analysis, expressions providing answers to the research problems are first searched in the data, they are then reduced into words which are further categorised into classes that provide clear-cut answers to the research problems. The categories arise gradually in open interaction with the data. Grounded theory is based on the interpretation of the researcher’s own data and is constituted by the results obtained by means of content analysis. The study thus constitutes its own theory which is not based on any readily available theory or existing research orientation. To support my discussion of the results, I use literature on its main topics such that supports the data interpretation.

The results of the study cannot be generalised, but it does give pointers for policies to promote the development of social engagement, and these are means that all teachers can use in their work. Further studies could use the results of this research as a theoretical basis, the solidity of which can be tested by conducting a concrete field study to test the theory on a particular group of students.