Arvonmuodostuminen ja arvon määrittäminen yhteistoiminnallisessa aluesuunnittelussa
Matinmikko, Johan (2015-08-25)
Matinmikko, Johan
J. Matinmikko
25.08.2015
© 2015 Johan Matinmikko. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201508261925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201508261925
Tiivistelmä
Perimmäisenä ongelmana diplomityön taustalla on kaavoitusprosessin liian pitkänä koettu kesto tietyillä alueilla. Kaavoituksen useinkin liian pitkä kesto johtuu monista asioista, joista yksi on se, että prosessissa on mukana lukuisia eli sidosryhmiä. Osallisten suuri lukumäärä asettaa haasteita prosessin yhteistoiminnalle ja läpiviemiselle. Nykyään onkin vallalla käsitys, että kaavoitus on tulevaisuudessa menossa suuntaan, jossa yhteistoiminta on koordinoidumpaa ja erilaiset osalliset otetaan aktiivisesti huomioon jo aluesuunnitteluprosessin alkuvaiheessa.
Tällaista aluesuunnittelua on ottamassa käyttöön A-Insinöörit ensimmäisenä Suomessa uuden Kaupunginosan kehittämiskonseptin avulla. Kehittämiskonseptin perusajatuksena on konsulttityönä fasilitoida aluesuunnittelun yhteistoiminta hyvin osallistavalla toimintaperiaatteella ja aktiivisesti viedä suunnittelua eteenpäin. Konseptin tavoitteena on houkutteleva ja kaavataloudellisesti kestävä kaupunginosa, joka pystytään suunnittelemaan tehokkaalla aikataululla hyvän yhteistoiminnan ja ongelmien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn avulla. Kaupunginosan suunnittelukonseptissa kehitetään suunniteltavalle kaupunginosalle visio, joka konkretisoidaan erilaisiksi suunnitelmavaihtoehdoiksi ja lopulta tarkaksi suunnitelmaksi kaupunginosasta. Tämän diplomityön tarkoitus on tutkia kaavoituksen ja maankäytön problematiikkaa, jota A-Insinöörien prosessissa mahdollisesti kohdataan ja lisäksi kehittää konseptiin menetelmä, jolla visio- ja suunnitteluvaihtoehtoja voidaan vertailla ja arvottaa alueen loppukäyttäjän näkökulmasta.
Tutkimuksen päätavoite on siis kehittää menetelmä, joka toimii kaupunginosan kehittämiskonseptin tukena ja arvioi tämän eri vaiheiden tuloksia alueen loppukäyttäjän näkökulmasta. Loppukäyttäjää mallinnetaan asuinpientalon, asuinkerrostaloasunnon tai liiketilan ostajana ja loppukäyttäjän kokemaa arvoa mitataan maksuhalukkuuden avulla. Menetelmä mahdollistaa konseptisuunnitelmien vertailun ja rahamääräisen arvottamisen sekä vision arvioimisen yleisellä tasolla. Tutkimuksen toinen tavoite on tarjota toimeksiantajayritykselle kattava katsaus maankäytön ja kaavoituksen problematiikasta. Tutkimus käsittelee myös lukuisia arvonmääritys ja arviointityökaluja, jotka kaikki eivät sisälly lopulliseen menetelmään, joten tutkimuksen kolmas tavoite on tarjota lopullisen menetelmän lisäksi tietoa erilaisista arvonmääritys ja kaavaratkaisujen arviointityökaluista.
Johdannon jälkeen työn ensimmäinen luku eli teoriaosio käsittelee kaavoituksessa käytettyjä työkaluja kaavaratkaisujen arviointiin ja arvottamiseen. Teoriaosion lopussa on vielä kirjallisuuskatsaus arvonmääritykseen, jossa käsitellään ympäristöllisten ominaisuuksia, arkkitehtuurin, palveluiden ja liikenneyhteyksien hintavaikutusta kiinteistöihin aikaisemman tutkimuksen valossa. Seuraava eli kolmas luku on työn empiriaosio. Siinä käsitellään kaavoituksen ja maankäytön problematiikkaa laaja-alaisesti. Luvussa lähteinä toimivat aikaisempi tutkimus ja Oulun ja Espoon alueella tehdyt asiantuntijahaastattelut. Luvun lopussa kuvataan myös A-Insinöörien uusi liiketoimintakonsepti eli kaupunginosan kehittämiskonsepti, johon tämäkin työ liittyy. Konseptista kuvataan sen tavoitteet, prosessin kulku ja diplomityön liityntäpinnat. Neljäs luku toimii aiempien lukujen synteesinä ja siinä kuvataan viisivaiheinen menetelmä, joka toimii kaupunginosan kehittämiskonseptin tukena. Menetelmä kuvataan ensin kokonaisuudessaan, minkä jälkeen vaihe kerrallaan teoria- ja empiriaosioiden avulla perustellen. Lopuksi esitellään menetelmästä saatava informaatio ja sen käyttökohteet kaupunginosan kehittämiskonseptissa.
Tällaista aluesuunnittelua on ottamassa käyttöön A-Insinöörit ensimmäisenä Suomessa uuden Kaupunginosan kehittämiskonseptin avulla. Kehittämiskonseptin perusajatuksena on konsulttityönä fasilitoida aluesuunnittelun yhteistoiminta hyvin osallistavalla toimintaperiaatteella ja aktiivisesti viedä suunnittelua eteenpäin. Konseptin tavoitteena on houkutteleva ja kaavataloudellisesti kestävä kaupunginosa, joka pystytään suunnittelemaan tehokkaalla aikataululla hyvän yhteistoiminnan ja ongelmien ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn avulla. Kaupunginosan suunnittelukonseptissa kehitetään suunniteltavalle kaupunginosalle visio, joka konkretisoidaan erilaisiksi suunnitelmavaihtoehdoiksi ja lopulta tarkaksi suunnitelmaksi kaupunginosasta. Tämän diplomityön tarkoitus on tutkia kaavoituksen ja maankäytön problematiikkaa, jota A-Insinöörien prosessissa mahdollisesti kohdataan ja lisäksi kehittää konseptiin menetelmä, jolla visio- ja suunnitteluvaihtoehtoja voidaan vertailla ja arvottaa alueen loppukäyttäjän näkökulmasta.
Tutkimuksen päätavoite on siis kehittää menetelmä, joka toimii kaupunginosan kehittämiskonseptin tukena ja arvioi tämän eri vaiheiden tuloksia alueen loppukäyttäjän näkökulmasta. Loppukäyttäjää mallinnetaan asuinpientalon, asuinkerrostaloasunnon tai liiketilan ostajana ja loppukäyttäjän kokemaa arvoa mitataan maksuhalukkuuden avulla. Menetelmä mahdollistaa konseptisuunnitelmien vertailun ja rahamääräisen arvottamisen sekä vision arvioimisen yleisellä tasolla. Tutkimuksen toinen tavoite on tarjota toimeksiantajayritykselle kattava katsaus maankäytön ja kaavoituksen problematiikasta. Tutkimus käsittelee myös lukuisia arvonmääritys ja arviointityökaluja, jotka kaikki eivät sisälly lopulliseen menetelmään, joten tutkimuksen kolmas tavoite on tarjota lopullisen menetelmän lisäksi tietoa erilaisista arvonmääritys ja kaavaratkaisujen arviointityökaluista.
Johdannon jälkeen työn ensimmäinen luku eli teoriaosio käsittelee kaavoituksessa käytettyjä työkaluja kaavaratkaisujen arviointiin ja arvottamiseen. Teoriaosion lopussa on vielä kirjallisuuskatsaus arvonmääritykseen, jossa käsitellään ympäristöllisten ominaisuuksia, arkkitehtuurin, palveluiden ja liikenneyhteyksien hintavaikutusta kiinteistöihin aikaisemman tutkimuksen valossa. Seuraava eli kolmas luku on työn empiriaosio. Siinä käsitellään kaavoituksen ja maankäytön problematiikkaa laaja-alaisesti. Luvussa lähteinä toimivat aikaisempi tutkimus ja Oulun ja Espoon alueella tehdyt asiantuntijahaastattelut. Luvun lopussa kuvataan myös A-Insinöörien uusi liiketoimintakonsepti eli kaupunginosan kehittämiskonsepti, johon tämäkin työ liittyy. Konseptista kuvataan sen tavoitteet, prosessin kulku ja diplomityön liityntäpinnat. Neljäs luku toimii aiempien lukujen synteesinä ja siinä kuvataan viisivaiheinen menetelmä, joka toimii kaupunginosan kehittämiskonseptin tukena. Menetelmä kuvataan ensin kokonaisuudessaan, minkä jälkeen vaihe kerrallaan teoria- ja empiriaosioiden avulla perustellen. Lopuksi esitellään menetelmästä saatava informaatio ja sen käyttökohteet kaupunginosan kehittämiskonseptissa.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34545]