Yhteistä hyvää ja ristiriitaa : diskurssianalyysi oululaisen Katugallerian kulttuurisista merkityksistä taiteilijoille
Syrjälä, Mirja (2015-04-29)
M. Syrjälä
29.04.2015
© 2015 Mirja Syrjälä. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504301435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201504301435
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on oululainen Katugalleria taiteilijoiden näkökulmasta. Katugalleria on digitaalinen taidegalleria ja tietotekninen sovellus, jota tarjotaan vuorovaikutteisilla UBI-näytöillä julkisissa tiloissa Oulussa. Tutkielmassa ääneen pääsevät Katugalleriassa näyttelyn pitäneet taiteilijat. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelminä ovat teemahaastattelu ja kyselytutkimus.
Tutkielman yleistavoitteena on tarkastella Katugallerian kulttuurisia merkityksiä taiteilijoille. Teoreettis-metodologisesti tutkimus pohjautuu diskurssianalyysiin ja antropologi Clifford Geertzin (1973) määritelmään kulttuurista. Keskeisinä teoreettisina käsitteinä toimivat selonteko, representaatio, puhetapa ja kulttuurinen merkitys, ja näitä käsitteitä käyttäen on muodostettu tutkimuskysymykset. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, mitä sovellettavaa tietoa tutkimus tarjoaa Katugallerian kehittämiselle.
Tutkimuksen perusteella Katugalleriassa näyttelyn pitäneet taiteilijat puhuvat Katugalleriasta joko korostaen sen hyvää tuottavia ominaisuuksia tai tuoden esiin siihen liittyviä ristiriitaisuuksia. Neljä tutkimusaineistosta analysoitua puhetapaa ovat ”Taidekentän tuuletus”, ”Kaikille tarjottu mahdollisuus”, ”Epävarmuus tavoitettavuudesta” sekä ”Pettymys tekniseen esitysmuotoon”. Taiteilijoiden kehitysideat Katugallerialle liittyivät osittain ristiriitaisiin puhetapoihin, mutta tutkielma tarjoaa myös muuta sovellettavaa tietoa Katugallerian kehittämiselle kuten ehdotuksia sisällöllisistä lisäyksistä.
Tutkimuksen mukaan Katugalleria on monimerkityksellinen taiteilijoille. Tarkastelunäkökulma määrittää pitkälti sen, miten taiteilijat merkityksellistävät Katugalleriaa. Esimerkiksi Katugalleria ideaalitasolla ja Katugalleria käytännössä merkitsevät taiteilijoille eri asioita. Taiteilijoiden näkökulmasta tutkielmassa esitettyjen kehitysideoiden soveltaminen käytäntöön vaikuttaisi Katugalleriaan myönteisellä tavalla. Tutkielma osallistuu julkiseen keskusteluun siitä, miten taiteilijat voivat saada töitään esille Suomessa, mitä mahdollisuuksia digitaalinen teknologia tarjoaa taiteen esittämiselle sekä miten yleisöllä on mahdollista tutustua taiteeseen tavallisen arjen keskellä.
Tutkielman yleistavoitteena on tarkastella Katugallerian kulttuurisia merkityksiä taiteilijoille. Teoreettis-metodologisesti tutkimus pohjautuu diskurssianalyysiin ja antropologi Clifford Geertzin (1973) määritelmään kulttuurista. Keskeisinä teoreettisina käsitteinä toimivat selonteko, representaatio, puhetapa ja kulttuurinen merkitys, ja näitä käsitteitä käyttäen on muodostettu tutkimuskysymykset. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, mitä sovellettavaa tietoa tutkimus tarjoaa Katugallerian kehittämiselle.
Tutkimuksen perusteella Katugalleriassa näyttelyn pitäneet taiteilijat puhuvat Katugalleriasta joko korostaen sen hyvää tuottavia ominaisuuksia tai tuoden esiin siihen liittyviä ristiriitaisuuksia. Neljä tutkimusaineistosta analysoitua puhetapaa ovat ”Taidekentän tuuletus”, ”Kaikille tarjottu mahdollisuus”, ”Epävarmuus tavoitettavuudesta” sekä ”Pettymys tekniseen esitysmuotoon”. Taiteilijoiden kehitysideat Katugallerialle liittyivät osittain ristiriitaisiin puhetapoihin, mutta tutkielma tarjoaa myös muuta sovellettavaa tietoa Katugallerian kehittämiselle kuten ehdotuksia sisällöllisistä lisäyksistä.
Tutkimuksen mukaan Katugalleria on monimerkityksellinen taiteilijoille. Tarkastelunäkökulma määrittää pitkälti sen, miten taiteilijat merkityksellistävät Katugalleriaa. Esimerkiksi Katugalleria ideaalitasolla ja Katugalleria käytännössä merkitsevät taiteilijoille eri asioita. Taiteilijoiden näkökulmasta tutkielmassa esitettyjen kehitysideoiden soveltaminen käytäntöön vaikuttaisi Katugalleriaan myönteisellä tavalla. Tutkielma osallistuu julkiseen keskusteluun siitä, miten taiteilijat voivat saada töitään esille Suomessa, mitä mahdollisuuksia digitaalinen teknologia tarjoaa taiteen esittämiselle sekä miten yleisöllä on mahdollista tutustua taiteeseen tavallisen arjen keskellä.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [34620]