Työ terveys turvallisuus -lehti työsuojelutiedon tuottajana ja välittäjänä vuosina 1971–1994

Abstract

Tarkastelen historian pro gradussani Työterveyslaitoksen julkaiseman Työ Terveys Turvallisuus -lehden sisällön kautta sen tuottamaa ja välittämää työsuojelutietoutta ja työoloja koskevaa asiantuntijakeskustelua lehden ilmestymisestä vuodesta 1971 vuoteen 1994. Lähdeaineistona ovat TTT-lehtien vuosikerrat, joita olen tarkastellut sisällönanalyysin avulla.

Tutkimusasetelman yhtenä näkökulmana ovat lehden sisällölliset teemat: mitä työsuojeluun, työterveyteen ja työkykyyn liittyviä teemoja ja kenen yksilöiden tai ryhmien asioita lehti käsitteli? Toiseksi tarkastellaan toimijoita: keitä kirjoittajia lehdessä oli ja ketkä asettuivat sen kautta asiantuntija-asemaan?

Käsittelyluvut pitävät sisällään viisi keskeistä lehden sisällöstä rakennettua aihekokonaisuutta. Ensimmäisessä luvussa esillä on työsuojelun laajentuminen organisaationa ja työelämän eri aloille valtiollisen sääntelyn tukemana, jolloin myös työterveyshuolto kehittyi ja laajeni. Poliittiset päätökset, lainsäädännön kehitys sekä alueellistaminen muovasivat Työterveyslaitosta ajanjaksolla.

Toinen käsittelyluku pitää sisällään työsuojelun perinteisen kentän eli teollisuuden työt. Työsuojelun kohteena olivat työolot esimerkiksi tehtaissa ja rakennuksilla, niihin liittyvät kemialliset ja fysiologiset haitat ja uhat sekä niiltä suojautuminen. Samalla kun Suomi teollistui nopeasti ja hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettiin aktiivisesti, lehden huomio oli myös muuttuvan maaseudun alkutuotannon työoloissa.

Kolmas teema käsittelee työn psykologisoitumista, henkisen työsuojelun esilletuloa ja työelämän yksilöitymistä. Lehdessä ne näkyivät esimerkiksi mielenterveyteen liittyvien artikkelien määrän kasvuna. Automatisaatio ja tietoteknistyminen yhtäältä helpottivat työtä monilla aloilla, mutta toivat samalla työsuojelun kannalta uudenlaisia haasteita työn suorittajille.

Neljäntenä pohditaan työtä ja työsuojelua sukupuolinäkökulmasta, jota lehti käsitteli säännöllisesti myös yhtenä työsuojelukysymyksenä. Lehden päätoimittaja Thelma Aro toi esiin naisten työelämässä toimijuuden sekä työsuojelun kontekstissa että koko työmarkkinoiden toimivuuden ja tasa-arvon toteutumisen kannalta tärkeänä kehittämiskohteena, mutta myös naisten oman toiminnan kautta.

Viidenneksi keskeinen aihepiiri liittyy 1990-luvun taitteen murroksiin: lama ja EU:n aikakaudelle siirtyminen uusine näkymättömine riskeineen vaikuttivat myös työsuojeluun vahvasti. Tarkastelu päättyy Suomen Euroopan Unioniin liittymiseen, mikä toi keskusteluun työsuojelua koskevien direktiivien huomioon ottamisen ja yleisemmin työsuojelun asemoinnin ja suuntaamiseen kohti Eurooppaa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat TTT-lehden olleen tarkasteluajanjaksolla sekä tärkeä tiedon välittämisen kanava työsuojelun toimijoiden ja laajemman yleisön tavoittamisessa että osaltaan myös informaation tuottaja. Lehden pyrkimys oli tehdä työsuojelua näkyvämmäksi ja koskemaan kaikkia työelämään osallistuvia, ei pelkästään työsuojelun parissa toimivia tahoja, vaan myös työntekijöitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa. Kehykset lehdelle loi Työterveyslaitos, jonka osastona lehti toimi. Lehdessä oli läsnä tieteen ja tutkimuksen kielen ohella myös journalistinen, lainsäädännöllinen ja viranomaiskieli.