Häiritsevät opettajat : Oulun kaupungin 3.–6. luokkien luokanopettajien suhtautuminen käyttäytymisen ongelmiin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Oulun kaupungin 3.-6. luokkien luokanopettajien käsityksiä käyttäytymisen ongelmista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä käyttäytymisen ongelmat koulussa ovat, kuinka paljon niitä on, mistä ne opettajien mielestä johtuvat ja miten niitä ratkaistaan. Lisäksi tutkimuksella pyritään kartoittamaan, onko opettajien käsityksellä käyttäytymisen ongelmien syytekijöistä yhteyttä käyttäytymisongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen ja aineiston analysointiin käytetään sekä keskiarvotestejä että regressioanalyysiä.

Tutkielmassa käytetään käyttäytymisongelman käsitettä, jolla pyritään avaamaan ilmiötä sen laajempaan tarkasteluun. Usein käyttäytymisen ongelmien nähdään johtuvan oppilaan persoonallisuudesta, hänen kotitaustastaan tai koulun rakenteellisista tekijöistä. Tässä tutkimuksessa lähestytään käyttäytymisen ongelmaa ekologisen teorian ja tarkemmin systeemisen ajattelun filosofian kautta. Näissä teorioissa käyttäytymisen ongelma nähdään oppilaan ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksen ristiriitana. Tällöin koulussa tulisi ongelmien ratkaisemiseksi pyrkiä ongelmatilanteiden uudelleenmäärittelyyn ja kriittiseen pragmatismiin, joka korostaa ongelmia arvioivien työkalujen uudelleenarviointia. Tällöin kouluilla voitaisiin päästä irti rutinoituneista tavoista määritellä käyttäytymisen ongelmia ja ratkaista niitä.

Tulosten mukaan opettajat näkevät vakavimpina käyttäytymisen ongelmina koulukiusaamisen, aggressiivisen käyttäytymisen ja tottelemattomuuden. Yleisimpiä käyttäytymisen ongelmia ovat luvaton puhuminen, läksyjen laiminlyöminen sekä tottelemattomuus. Opettajat uskovat keskimäärin käyttäytymisen ongelmien johtuvan rakenteellisista tekijöistä sekä oppilaan kotioloista. Opettajat uskovat eniten koulun rakenteellisten tekijöiden vähentävän käyttäytymisen ongelmia. Opettajat, jotka ajattelivat käyttäytymisen ongelmien johtuvan oppilaan kotioloista, uskoivat rangaistusten vähentävän käyttäytymisen ongelmia. Ne opettajat, jotka uskoivat käyttäytymisen ongelmien johtuvan opettajan toiminnasta, uskoivat opetusmenetelmien muuttamisen, opettajien itsekriittisyyden sekä opettajien positiivisemman asenteen vähentävän käyttäytymisen ongelmia.

Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä koko Suomen laajuudelle, sillä tutkimuksen kohdejoukko oli kokonaan Oulusta. Mittarin reliabiliteettikerroin oli erittäin hyvä, mikä lisäsi tutkimuksen validiteettia. Myös mittarin huolellinen esitestaaminen lisäsi sen validiteettia. Toisaalta mittarin validiteettia laski se, että mittaria käytettiin tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Regressiomallien selitysasteet olivat melko matalia, mikä vähensi tulosten merkitsevyyttä. Tulokset ovat tulkittu ja kuvattu huolellisesti, mikä sijoittaa saadut tulokset niiden tieteelliselle merkitsevyystasolle.