Aspergerin oireyhtymään liittyvä elämänlaatu
Mäkipaakkanen, Mari (2015-05-25)
M. Mäkipaakkanen
25.05.2015
© 2015 Mari Mäkipaakkanen. Tämä Kohde on tekijänoikeuden ja/tai lähioikeuksien suojaama. Voit käyttää Kohdetta käyttöösi sovellettavan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan lainsäädännön sallimilla tavoilla. Muunlaista käyttöä varten tarvitset oikeudenhaltijoiden luvan.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261644
https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201505261644
Tiivistelmä
Tämän pro-gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää eroaako henkilöiden, joilla on Aspergerin oireyhtymä elämänlaatu yhteensovitettujen vertailuhenkilöiden elämänlaadusta. Myös taustatekijöiden yhteyttä elämänlaatuun tarkasteltiin. Tutkimuksen kohteena olivat aikuisikäiset Asperger-henkilöt.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena käyttäen Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittaria WHOQOL-BREF. Lisäksi käytössä oli erillinen taustatietolomake. Kysely toteutettiin postitse, jonka jälkeen aineisto pisteytettiin elämänlaatumittarin ohjeiden mukaisesti. Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittari sisälsi yhteensä 26 kysymystä, joihin vastataan asteikolla 1–5. Ensimmäiset kaksi kysymystä koskivat yleistä elämänlaatua ja terveyttä. Loput 24 kysymystä jaettiin neljään eri kategoriaan: elinympäristö, sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen.
Tulokset osoittivat, että tähän tutkimukseen osallistuneet 36 Asperger-aikuista kokivat elämänlaatunsa huonommaksi kuin vertailuryhmän henkilöt. Elämänlaatu oli huonompaa kaikilla neljällä eri elämänlaadun ulottuvuudella. Huonoin elämänlaadun ulottuvuus Asperger-henkilöillä oli sosiaalinen ja parhain ulottuvuus oli elinympäristö. Eniten yhteydessä yleiseen elämänlaatuun oli elämänlaadun sosiaalinen ulottuvuus. Taustatekijöistä eniten yhteydessä elämänlaadun kokemiseen oli terveys. Erityisesti sillä oli yhteys elämänlaadun fyysiseen ulottuvuuteen sekä elinympäristöön. Pysyvä työpaikka ennusti myös hyvää elämänlaatua.
Tämän tutkielman tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin aiemmin kirjallisuudessa raportoidut tulokset Aspergerin oireyhtymään liittyvästä elämänlaadusta. Aiempien tutkimusten vähäisyydestä johtuen tämä pro gradu tutkimus toi selvemmin esille Asperger-henkilöiden elämänlaatua sekä niin jatkotutkimuksen tarpeellisuuden kuin oikein kohdistettujen tuki ja -kuntoutusmuotojen tarpeen.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena käyttäen Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittaria WHOQOL-BREF. Lisäksi käytössä oli erillinen taustatietolomake. Kysely toteutettiin postitse, jonka jälkeen aineisto pisteytettiin elämänlaatumittarin ohjeiden mukaisesti. Maailman terveysjärjestön elämänlaatumittari sisälsi yhteensä 26 kysymystä, joihin vastataan asteikolla 1–5. Ensimmäiset kaksi kysymystä koskivat yleistä elämänlaatua ja terveyttä. Loput 24 kysymystä jaettiin neljään eri kategoriaan: elinympäristö, sosiaalinen, fyysinen ja psyykkinen.
Tulokset osoittivat, että tähän tutkimukseen osallistuneet 36 Asperger-aikuista kokivat elämänlaatunsa huonommaksi kuin vertailuryhmän henkilöt. Elämänlaatu oli huonompaa kaikilla neljällä eri elämänlaadun ulottuvuudella. Huonoin elämänlaadun ulottuvuus Asperger-henkilöillä oli sosiaalinen ja parhain ulottuvuus oli elinympäristö. Eniten yhteydessä yleiseen elämänlaatuun oli elämänlaadun sosiaalinen ulottuvuus. Taustatekijöistä eniten yhteydessä elämänlaadun kokemiseen oli terveys. Erityisesti sillä oli yhteys elämänlaadun fyysiseen ulottuvuuteen sekä elinympäristöön. Pysyvä työpaikka ennusti myös hyvää elämänlaatua.
Tämän tutkielman tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kuin aiemmin kirjallisuudessa raportoidut tulokset Aspergerin oireyhtymään liittyvästä elämänlaadusta. Aiempien tutkimusten vähäisyydestä johtuen tämä pro gradu tutkimus toi selvemmin esille Asperger-henkilöiden elämänlaatua sekä niin jatkotutkimuksen tarpeellisuuden kuin oikein kohdistettujen tuki ja -kuntoutusmuotojen tarpeen.
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [38618]